Stuđeantta buohccedikšun olgoriikkain

Leatgo vuolgime lonohallamii? Barggatgo dutkosa olgoriikkain? Dán siidui leat čohkkejuvvon diehtu ja ávkkálaš liŋkkat dan várás, ahte dárbbašat buohccedikšuma olgoriikkain.


Ovdal vuolgima

Diŋgo eurohpalaš buohccedikšungoartta Kelas.

Dárkkis iežat mátkedáhkádusa.

Fuolat iežat dálkasiin ja boahkuin.

Muitte dáid

  1. Dárkkis Kelas, gulatgo iežat olgoriikkain stuđerema áigge ain Suoma sosiáladorvui.
  2. Diŋgo eurohpalaš buohccedikšungoartta Kelas.
  3. Dárkkis iežat mátkedáhkádusa eavttuid.
  4. Váldde mielde iežat dálkasiid ja reseapttaid.
  5. Jos hálidat háhkat dálkasiid go leat olgoriikkain, de siđa iežat doaktára čállit dálkkasmearrama olgoriikkain oastima várás.
  6. Váldde čielgasa iežat čuozáhatriikka dearvvašvuohtabálvalusain.

Loga lasi

Du dikšunvuoigatvuohta ođđa stuđerenriikkas

Olgoriikkain orrun stuđereami geažil gehččojuvvo dábálaččat gaskaboddasaš orodeapmin. Dalle bisut Suoma buohcanoajus, ja du vuoigatvuohta dikšumii mearrahuvvá Suoma ja čuozáhatriikka gaskavuođa soahpamušaid mielde. EU- ja Eeg-riikas, Stuora-Británnias ja Šveiccas oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain.

Du dikšunvuoigatvuođa iežat čuozáhatriikkas ja Suomas čielggada Kela. Ilmmut Kelai álohii badjel golmma mánu fárremis olgoriikkaide. Ilmmut Kelai, jos barggat olgoriikkain, daningo dat sáhttá váikkuhit du dikšunvuoigatvuođaide. Daga fárrenilmmuhusa Digi- ja álbmotdiehtovirgelágádussii.

Du dikšunvuoigatvuođat sorjájit

  • vuolggátgo nuppi EU-riikii vai EU:a olggobeallái
  • man guhkes áigái don vuolggát
  • barggatgo seammas

Loga lasi

Mátkkoštatgo stuđeremiid maŋis Eurohpii, vai Eurohpa olggobeallái? Oahpásnuva Milla ja Timo muitalusaide.

Milla sihkkelbárti Duiskkas
– Stuđeantan EU-/Eeg-riikkas, Stuora-Británnias dehe Šveiccas

Ná Timo gávuhii nuorvvu Chiles
– Stuđeantan EU-/Eeg-riikkaid, Stuora-Británnia ja Šveicca olggobealde

Ilmmut iežat fárremis

Ilmmut Kelai olgoriikkain orodeamis, mii bistá badjel golbma mánu, daningo dat sáhttá váikkuhit du dikšunvuoigatvuođaide. Ilmmut Kelai maid, jos barggat olgoriikkain. Muitte dahkat maid fárrenilmmuhusa Digi- ja álbmotdiehtovirgelágádussii. Olgoriikkain orodeamis gánnáha maid dahkat mátkkoštanilmmuhusa Olgoministeriijai.

Ávkkálaš liŋkkat

Diŋgo eurohpalaš buohccedikšungoartta

Eurohpalaš buohccedikšungoarttain oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma EU- ja EEG-riikkain, Stuora-Británnias ja Šveiccas. Váldde vuhtii, ahte goarta ii goitge heive Eurohpa olggobealde. Maiddái mátkedáhkádus dorvvasta buohccáma dehe bártti dagahan goluid. Mátkedáhkádus dorvvasta maid buohccefievrrideami Supmii.

Ávkkálaš liŋkkat

Fuolat iežat dálkasiin ja boahkuin

Váldde dálkasiid lassin mielde maid daid reseapttaid. Dáiguin sáhtát dárbbu mielde duođaštit duollus, ahte dus lea vuoigatvuohta fievrridit persovnnalaš dálkasiid fárustat. Sáhtát čálihit čoahkkáigeasu iežat reseapttain Iežasfuorká-bálvalusas. Jos hálidat háhkat dálkasiid go leat olgoriikkain, nu siđa iežat doaktára čállit dálkkasmearrama olgoriikkain oastima várás. Viros, Portugálas, Kroatias, Polskkas ja Espánnjas sáhtát maid geavahit šleađgareseaptta.

Muitte dárkkistit maid iežat boahkuid ovdal go vuolggát mátkái.

Ávkkálaš liŋkkat

Oahpásnuva čuozáhatriikka dearvvašvuohtabálvalusaide

Dikšunvuoigatvuohtat ja dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheapmi sierra riikkain sáhttá molsašuddat ja dat sorjá čuozáhatriikkas. Sihkarvuođa dihte gánnáha oahpásnuvvat dan riikka geavadiidda, gosa leat mátkkošteame. Riikaguovdasaš siidduineamet gávnnat dieđu dearvvašvuohtabálvalusain badjel 50 riikkas.

Oktavuohtadieđut

Kela RG-guovddáš bálvala gažaldagain, mat laktásit olgoriikkaide fárremii ja sosiáladorvui gullamis. Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggáin oaččut lassidieđu sierra EU-riikkaid dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain ja daid geavaheamis.

Ávkkálaš lohkamuš

Fierpmis leat vaikko man eatnat buorit geažideamit daidda, geat leat vuolgime stuđeret olgoriikkaide. Vulobealde leat muhtimat, main sáhttá leat ávki válmmaštallamis.

Ávkkálaš liŋkkat