Maid mávssán dikšumis almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas?
Don oaččut dieđu almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid hattiin dearvvašvuohtaguovddážiin ja buresbirgenguovlluin. Juos dus lea ruovttugielda Suomas, mávssát bálvalusaid geavaheamis dušše áššehasmávssu. Dikšuma duođalaš goluid máksá du buresbirgenguovlu.
Juos dus ii leat ruovttugielda Suomas, mávssát álgovuolggalaččat ieš dikšungoluid, juos dus ii leat fárustat dikšunriekteduođaštus, dego eurohpalaš buohccedikšungoarta.
Muhtin diliin dus sáhttá leat riekti oažžut dikšuma áššehasmáksohaddái, vaikko dus ii livčče ruovttugielda Suomas dehe dikšunriekteduođaštus. Eahpesealvves diliin du veahkeha Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddáš.
Juos du ruovttugielda lea Suomas, de dus lea vuoigatvuohta geavahit buot almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Áššehasmáksu, mii berrojuvvo dikšumis, lea buot buresbirgenguovllu orruide seamma fuolakeahttá das, man riikka riikkavuloš don leat dehe man riikkas don leat boahtán Supmii.
Don oaččut áššehasmávssus dábálaččat rehkega maŋálgihtii iežat ruovttučujuhussii. Dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuin lea eanasin fásta haddi. Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmáksu ii molsašutta dan mielde, mii lea leamaš bálvalusa dehe dikšuma duođalaš gollu. Bálvalusaid duođalaš golut leat mihá stuoribut go du máksin áššehasmáksu.
Áššehasmávssut molsašuddet veaháš sierra buresbirgenguovlluid mielde, muhto mávssuid eanemusmearit leat meroštallojuvvon riikkaviidosaččat.
Áššehasmávssut dearvvašvuohtaguovddážiin:
Doaktára vuostáváldima geardemáksu lea eanemusat 23 euro.
Ovtta dearvvašvuohtaguovddážis máksu sáhttá berrojuvvot eanemusat golmma gearddi kaleandarjagis. Molssaevttolaččat sáhttá berrojuvvot jahkemáksu, man sturrodat lea eanemusat 46 euro kaleandarjagis.
Bátnefuolahusa vuođđomáksu fitnamis (vuođđomávssu lassin bániid dikšumis ja dutkamis berrojuvvojit sierranas doaibmabidjomávssut):
- eanemusat 11,30 euro, go dikšuma addá njálbmehygienista
- eanemusat 14,60 euro, go dikšuma addá bátnedoavttir
- eanemusat 21,50 euro, go dikšuma addá spesiálabátnedoavttir
Buohcceviesus:
- Poliklinihkkamáksu: 46 euro/fitnan
- Buohcceviesu dikšunbeaivemáksu: 54,60 euro/beaivi
- Beaivekirurgalaš doaibmabidju: 150,80 euro
- Dikšunbeaivemáksu psykiatralaš buohcceviesus: 25,10 euro/beaivi
- Ráidodikšun: 12,80 euro / fitnan (ráidodikšumii gullá earret eará jotkkolaš dialysadikšun, suonjar- dehe sytostahttadikšun ja dálkkodanveajuiduhttin)
Almmolaš dearvvašvuohtafuolahus sáhttá bearrat rehkega várrejuvvon, muhto geavakeahttá báhcán vuostáváldináiggis.
Nuvttá almmolaš dearvvašvuohtabálvalusat
Muhtin almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusat leat nuvttá. Čuovvovažžan lea listejuvvon dábálaš dásis dat bálvalusat, mat leat nuvttá sidjiide, geain lea ruovttugielda Suomas dehe geaiguin meannuduvvo dego sii livčče ruovttugieldda orrut. Dárkilit dieđut gánnáha álohii jearrat iežas dikšunbáikkis.
Vuođđodearvvašvuohtafuolahus, dutkamat, cealkámušat ja vuosttašdikšun
- dearvvašvuođa dárkkisteapmi ja dearvvašvuođa neavvun
- divššárvuostáváldimat vuođđodearvvašvuohtafuolahusas
- doaktárduođaštusat dehe -cealkámušat
- laboratoria- ja röntgendutkamat
- vuosttašdikšun
- sillemat
- skuvla- ja stuđeantadearvvašvuohtafuolahus buotahkásaččaide
Vuollel 18-jahkásaččat
- rabasbuohccedikšuma bálvalusat
- dearvvašvuohtaguovddáš- ja poliklinihkkafitnamat
- bátnedikšun
- buohcceviesu ossodatdikšun ja bajásdoallu dan oasis go dikšunbeaivvit kaleandarjagis leat čoggon badjel čieža
- sytostahttadikšun, mii addojuvvo ráidun, sihke eará danveardásaš dikšun
- bistevaš dialysadikšun
Mielladearvvašvuohta
- mielladearvvašvuohtabargu, mii ollahuhttojuvvo vuođđodearvvašvuohtafuolahusa rabasbuohccedikšumis
- psykiátralaš rabasdikšun
Seksuáladearvvašvuohta, áhpehisvuohta ja riegádahttin
- prevenšuvdnaneavvun ja eará bálvalusat, mat ovddidit seksuála- ja lassánandearvvašvuođa
- etniid- ja mánáidrávvehatfitnamat
- gárrenávdnasiid geavaheddjiid áhpehisolbmuid dutkan, dikšun ja čuovvun sidjiide dárkkuhuvvon etniidpoliklinihkain
- seksuálarihkkosiid gillájeddjiide dárkkuhuvvon nd. SERI-doarjjaguovddážiid bálvalusat
Veajuiduhttin ja veahkkegaskaoamit
- veajuiduhttinneavvun, dutkan, mii čielggada veajuiduhttindárbbu ja -vejolašvuođaid, vuogáiduvvanhárjeheapmi ja veajuiduhttinbagadallan
- veahkkegaskaoamit sihke daid heiveheapmi, ođasteapmi ja fuolahus
Buohkaide nuvttá bálvalusat
- boahkuheamit, mat gullet álbmotlaš boahkuhanprográmmii, stáhtaráđi mearridan almmolaš eaktodáhtolaš boahkuheamit sihke stáhtaráđi ásahusain mearriduvvon bákkolaš boahkuheamit (dego covid-19)
- boahkuheamit daidda, geat gullet namuhuvvon boahkuheami čuozáhatjovkui
- čuovvunvuloš njoammudávdii buohccán olbmo dikšuma várás merrojuvvon dálkasat sihke HIV-infekšuvnna, sankkera, goikkona ja sohkabealleealániid bakte njoammu klamydiainfekšuvnna dutkan ja dikšun sihke dikšuma (geavadis HIV) eastadeapmái merrojuvvon dálkasat.
oppalašvárálaš njoammudávdda oasis:
- dutkan, dikšun ja dikšumii merrojuvvon dálkasat
- dávdaluvvan olmmožin gávnnahuvvon dehe ákkastallama mielde dávdaluvvan olmmožin eahpiduvvon olbmo karantena
- buohccán dehe ákkastallama mielde buohccin eahpiduvvon olbmo erren
Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuin lea máksodáhkki
Almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmávssuide lea mearriduvvon máksodáhkki. Máksodáhki badjelmannama maŋŋel oaččut bálvalusaid, mat dasa gullet, nuvttá nohkavaš kaleandarjagi lohppii. Oanehisáigge lágádusdikšumis dehe lágádusbálvalusas dus sáhttá goitge berrojuvvot bajásdoallanmáksu maiddái máksodáhki dievvama maŋŋel.
Máksodáhki euromearri dárkkistuvvo juohke nuppi jagi.
Máksodáhkkái eai lohkkojuvvo mielde earret eará mávssut
- buhcciidfievrrideamis,
- doaktárduođaštusain,
- priváhtadoaktára sáddenbáhpiriin dahkkojuvvon laboratoria- ja govvándahkandutkamiin sihke
- guhkesáigge lágádusdikšumis
It gula máksodáhki ollái, juos dus ii leat ruovttugielda Suomas. Juos don lihkka leat vuoigadahtton oažžut dikšuma Suomas áššehasmáksohaddái EU-láhkaásaheami dehe riikkaidgaskasaš soahpamušaid vuođul, don gulat máksodáhki ollái.
Juos leat duhtameahttun iežat oažžun áššehasmáksui, don sáhtát ohcat dasa njulgema
Juos don leat duhtameahttun almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa áššehasmáksui, sáhtát ohcat máksui njulgema bálvalusa ordnen buresbirgenguovllus. Rávvagat mávssu njulgemis gávnnat rehkega dehe mearrádusa čuovusin. Daga njulgengáibádusa 30 beaivve siste das, go ožžot mearrádusa mávssu sturrodagas.
Juos don leat duhtameahttun mearrádussii, man ožžot njulgengáibádusa maŋŋel, don sáhtát ohcat nuppástusa nu ahte váidlt hálddahusriektái. Loga lasi eiseváldemearrádusas váidaleamis (oikeus.fi) (suomagillii).