Ná čájehat iežat vuoigatvuođa dikšumii Suomas

Dikšunriekteduođaštusat leat sierralágánat ja daid geavahanulbmil molsašuddá. Čájet dikšunriekteduođaštusa ja identitehtaduođaštusa dikšunaddái, go boađát dikšumii. Duođaštus galgá leat fámus dikšuma addinmuttos. Jos dus ii leat dikšunriekteduođaštus dehe dan háhkan ii oažžašuva, dikšunaddi dábálaččat bearrá rehkegiin dus dikšumat duođalaš goluid.

Jos ohcalat vásedin dikšuma várás Supmii, don it vealtakeahttá dárbbaš dikšunriekteduođaštusa. Dalle don šattat máksit visot dikšungoluid ieš. Don soaittát vejolaččat ohcat daidda maŋálgihtii buhtadusa iežat buohcanoadjolágádusas.

Dikšunriekteduođaštusat fáhkkestaga buohccáma olis

Jos buohccát fáhkkestaga gaskaboddasaš Suomas orodeamát áigge (ovdamearkka dihte luopmomátkkis) dehe dárbbašat dikšuma guhkesáigge buozalmasa dehe áhpehisvuođa dehe riegádahttima dihte, sáhtát čájehit iežat vuoigatvuođa dikšumii

• eurohpalaš buohccedikšungoarttain (EHIC) (suomagillii)
• duođaštusain mii buhtte gaskaboddasaččat eurohpalaš buohccedikšungoartta
• pássain dehe identitehtaduođaštusain, jos orut nuppi Davviriikkas
• pássain, jos orut nuppi Austrálias
• Stuora-Británnia ja Dávvi-Irlándda dikšunriekteduođaštusain
• duođaštusain vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas, man lea mieđihan Kela.

Jos orut nuppi Davviriikkas dehe Austrálias, maiddái fásta orrunčujuhus galgá leat namuhuvvon riikkas, vai don sáhtát oažžut dikšuma seamma áššehasmávssuin go dat, gii orru Suomas. Muital iežat čujuhusa dikšunaddái.

Jos orut bissovaččat Kanálasulluin (Man, Guernsey, Alderney, Herm, Jethou, Sark ja Jersey), dus ii leat riekti dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumii gaskaboddasaš Suomas orodeamát áigge, daningo sullot eai gula Eurohpa Uniovdnii.

Eurohpalaš buohccedikšungoarta

Goarttain don oaččut dikšuma fáhkkestaga buohccáma, guhkesáigge buozalmasa sihke áhpehisvuođa ja riegádahttima dihte seamma áššehasgoarttain ja seamma vuogi mielde go dat, geat orrot Suomas.

Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumiin dárkkuhuvvo dakkár dikšun, man don fertet oažžut, vai sáhtát oadjebasat máhccat iežat ruovttueatnamii álgoálgosaš plána mielde. Suoma orodeamát bistin váikkuha dasa, man viiddes dikšun sáhttá addojuvvot. Sáhtát ohcat eurohpalaš buohccedikšungoartta iežat buohcanoadjolágádusas.

Stuora-Británnia ja Dávvi-Irlándda dikšunriekteduođaštusat

Juos don leat Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas oadjuduvvon buozalmasa várás, don dáhtát čujuhit iežat vuoigatvuođa almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumii čuovvovaš goarttaiguin:

• Stuora-Británnia EU-lahttuvuođa áigge mieđihuvvon eurohpalaš buohccedikšungoarta
• Brexita sirddaáigge mieđihuvvon eurohpalaš buohccedikšungoarta
• “Citizens Rights” EHIC
• stuđeanttaid “Citizens Rights” EHIC
• GHIC-goarta (Global Health Insurance Card)

Dáiguin goarttaiguin dus lea vuoigatvuohta dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumii almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas seamma áššehasmávssuin go Suomas orrut.

Duođaštus vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas

Duođaštus vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas lea áššegirji, mas muitaluvvo man viiddes dikšumii dus lea vuoigatvuohta Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Vuoigatvuohta sáhttá leat viiddis (buot dárbbašlaš dikšun) dehe gárži (dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšun). Duođaštusas muitaluvvo maid, leago dus riekti Kela buohccedikšunbuhtadusaide. Duođaštusa mieđiha Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddáš.

Ovdalohpi

EU-ásahusa 883/2004 miel ovdalohpi lea máksinčatnaseapmi, man vuođul buohccedikšungoluidat ovddasvástideaddji riika máksá Suoma ožžojuvvon dikšuma duođalaš goluid. Mávssát ieš dikšumis seamma áššehasmávssu, go suopmelaš buohccit. Oza ovdalobi iežat orrunriikka buohcanoadjolágádusas.

S3-skovvi

Jos don leat bargan Suomas rádjebargin ja orut dál ealáhagas nuppi riikkas, de dus lea riekti joatkit Suomas álggahuvvon dikšuma ealáhahkii báhcima maŋŋel. Siđa dán dikšuma várás sierra dikšunriekteduođaštusa (S3-skovvi) dan riikka buohcanoadjolágádusas, man ovddasvástádussan leat du buohccedikšuma golut go don leat ealáhagas. Dikšunriekteduođaštusain don oaččut joatkit dikšuma Suomas.

Jos ii leat dikšunriekteduođaštus

Jos dus ii leat dikšunriekteduođaštus, geahččal vuosttaš sajis ieš háhkat dárbbašlaš dikšunriekteduođaštusa dehe duođaštusa, mii buhtte dan, iežat buohcanoadjolágádusas dehe dan eiseválddis, mas lea ovddasvástádus du buohccedikšuma goluin.

Jos dus ii leat eurohpalaš buohccedikšungoarta dehe jos du goarta lea láhppon, oaččut iežat buohcanoadjolágádusas duođaštusa, mii buhtte goartta.

Dárbbu mielde sáhtát bivdit Kela čilget dikšunriekteduođaštusat oažžuma olgoriikkain. Maiddái du dikšunaddi sáhttá dahkat bivdaga du ovddas.

• Váldde oktavuođa Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddážii (suomagillii).

Jos dus ii leat dikšunriekteduođaštus dehe dan háhkan ii oažžašuva, dikšunaddi dábálaččat bearrá rehkegiin dus dikšumat duođalaš goluid.

Jos dikšunaddi ii dohkket eurohpalaš buohccedikšungoartta

Jos it oaččo dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas, sáhtát čielggadit ášši Eurohpa komisšuvnna SOLVIT-bálvalusa bakte. SOLVIT muitala eiseválddiide, mat vuoigatvuođaid nuppi EU-riikkas boahttiin leat, ja veahkeha problemadáhpáhusaid čoaavdimis.

Loga lasi SOLVIT-bálvalusas (suomagillii).