Buohcci rievttit Suomas

Buohccin dus lea riekti oažžut buori dikšuma ja gieđahallama dearvvašvuohtafuolahusas. Dus lea maid riekti oassálastit mearrádusaide, mat gusket du dikšuma ja oažžut dieđuid iežat dikšuma áššiid birra.


Riekti buori dikšumii ja gieđahallamii

Dus lea riekti buori dearvvašvuohta- ja buohccedikšumii. Dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmot galget meannudit duinna nu, ahte gudnejahttet du vuođđooainnu, du priváhtavuođa ja olmmošárvvu. Du eatnigiella, kultuvra ja ovttahatolbmo dárbbut fertejit vejolašvuođaid mielde váldojuvvot vuhtii dikšumisttát.

Dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusain buohccit eai oaččo biddjojuvvot sierra sajádahkii ovdamearkka dihte agi, dearvvašvuohtadili dehe lámisvuođa vuođul. Duššefal dálkkasdieđalaš ákkat ožžot váikkuhit dikšunmearrádusaide.

Oaivilat ferte váldojuvvot vuhtii dikšumisttát

Juos háliidat, sáhtát biehttalit muhtin dihto dikšumis dehe doaibmabijus. Juos biehttalat dikšumis, don fertet vejolašvuođaid mielde dikšojuvvot eará dálkkasdieđalaččat dohkálaš vuogi mielde.

It sáhte oažžut vaikko man iežat háliidan dikšuma. Dikšuma mearrida loahpaloahpas álohii doavttir dálkkasdieđalaš ákkaid vuođul. Danin it sáhte gáibidit muhtin dihto dikšuma.

Sáhtát biehttalit dikšumis, vaikko dearvvašvuohtadillát dan gáibidivččii. Doavttir ferte muitalit dutnje ipmirdahtti vuogi mielde, maid biehttaleapmi máksá. Juos don en biehttalat dikšumis, biehttaleamis dahkkojuvvo merken du buohcceáššegirjjiide.

Dutnje ferte addojuvvot diehtu dearvvašvuohtadilistat ja dikšumisttát

Dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmot galget iešoaivves addit dutnje dieđu dearvvašvuohtadilistat. Dus lea riekti oažžut diehtit sierra dikšunmolssaeavttuin ja daid váikkuhusain sihke vejolaš áruin. Dus lea maid riekti oažžut diehtit buot áššiin, main lea mearkkašupmi, go dikšumisttát merrojuvvo.

Du dearvvašvuođa ja dikšuma dieđut fertejit muitaluvvot dutnje nu, ahte ipmirdat daid. Dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmot fertejit ordnet dulkoma, jos dus ja dikšunbargoveagas ii leat oktasaš giella.

Dus lea riekti dárkkistit iežat buohcceáššegirjjiide merkejuvvon dieđuid. Sáhtát bivdit dieđuid divvuma, juos dain leat meattáhusat. Sádde bivdaga dan dearvvašvuohtafuolahusa ovttadahkii, gos diehtu lea registrerejuvvon. Sáhtát geahččat iežat buohccedieđuid MuKanta-bálvalusas. Sáhtát maid furket dikšundáhtu ja ealaluobahandáhtu MuKantai.

Oahpásnuva maid:

Vuolleahkásaš buohcci oaivil ferte váldojuvvot vuhtii

Vuolleahkásaš buohcci oaivil ferte váldojuvvot vuhtii su dikšumis dalle, go dat lea su agi ja čálganmuttu mielde vejolaš.

Juos vuolleahkásaš bastá mearridit iežas dikšumis, son sáhttá gieldit iežas dearvvašvuohtadili ja dikšuma dieđuid addima iežas fuolaheaddjái dehe eará lágalaš ovddasteaddjái. Dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmot árvvoštallet, bastágo mánná dehe nuorra ieš mearridit iežas dikšumis.

Juos vuolleahkásaš ii bastte mearridit iežas dikšumis, son ferte dikšojuvvot ovttasipmárdusain su fuolaheddjiin dehe eará lágalaš ovddasteddjiin. Fuolaheaddjis ii leat riekti gieldit dikšuma, mii dárbbahuvvo buohcci heakka dehe dearvvašvuođa uhkideaddji vára vealtima dihte.

Oahpásnuva maid:

Juos buohcci ii bastte mearridit iežas dikšumis, dárbbahuvvo lagaš olbmo miehtan dehálaš dikšundoaibmabijuide

Juos válddálaš buohcci ii sáhte ieš mearridit iežas dikšuma birra, dárbbahuvvo nuppi olbmo miehtan dehálaš dikšundoaibmabijuide. Miehtama sáhttá addit buohcci lagašolmmoš, eará lagaš olmmoš dehe buohcci lágalaš ovddasteaddji.

  • Vuohččan geahččaluvvo čilgejuvvot, maid buohcci ieš sávalii dikšumisttis.
  • Juos buohcci lea ovdal ovdanbuktán iežas dikšundáhtu ja dat lea luohtehahtti ládje dieđus, dat galgá doahttaluvvot
  • Juos oapmahaččat gildet dikšuma, buohcci ferte dikšojuvvot vejolašvuođaid mielde eará dálkkasdieđalaččat dohkálaš vuogi mielde. 
  • Olmmoš, geas bivdojuvvo miehtan dikšumii, oažžu maid miehtama addima várás dárbbatlaš dieđuid buohcci dearvvašvuohtadili birra.
  • Juos buohcci oapmahačča dehe lágalaš ovddasteaddji oaivilat eai sáhte čilgejuvvot, buohcci dikšojuvvo vugiin, mii lea buohcci ovddu mielde. Dát gusto maiddái dalle go oapmahaččaid oainnut spiehkastit nuppiineaset.
  • Buohcci oapmahaččain ii leat riekti gieldit dikšuma, mii dárbbahuvvo vealtit buohcci heakkavára dehe dearvvašvuođa uhki.
Buohcci mearran dáhtus sorjjasmeahttun psykiátralaš dikšumii

Rávesolmmoš sáhttá mearriduvvot psykiátralaš dikšumii,

  • juos gávnnahuvvo, ahte son lea miellabuohcci ja
  • juos dat, ahte son ii merrojuvvole dikšuma várás, heajudivččii mearkkašahtti ládje su miellabuozanvuođa dehe dorvvohuhtálii duođalaččat su dearvvašvuođa dehe dorvvolašvuođa ja
  • juos matge eará mielladearvvašvuohtabálvalusat eai heive dikšunvuohkin dehe eai reahkká.

Olmmoš sáhttá merrojuvvot dáhtus sorjjasmeahttun dikšumii maid dalle, juos lea vejolaš, ahte son dorvvohuhttá duođalaččat earáid dearvvašvuođa dehe dorvvolašvuođa. Dáhtus sorjjasmeahttun dikšun addojuvvo álohii buohcceviesus.

Vuolleahkásaš sáhttá merrojuvvot su iežas dáhtus fuolakeahttá psykiátralaš buohcceviessodikšumii, juos son dárbbaha dikšuma duođalaš mielladearvvašvuođa váttu dihte. Son sáhttá merrojuvvot buohcceviessodikšuma várás, juos eará mielladearvvašvuohtabálvalusat eai heive dikšunvuohkin ja dat, ahte son ii merrojuvvole dikšuma várás, heajudivččii mearkkašahtti ládje su buozanvuođa dehe fuolastuhtálii su dehe eará olbmuid dearvvašvuođa dehe dorvvolašvuođa.

Duođalaš mielladearvvašvuođa váttut sáhttet leat hui duođalaš láhttenváttut, iešsorpmálašvuohta ja borranváttut

Oahpásnuva maid dáidda fáttáide:

Lassidiehtu

Buohcci rievttit (SDM) (suomagillii)

Buohcci rievttit (Valvira) (suomagillii)