Buohcceáššegirjjit Suomas
Fuolat ieš, ahte diehtu, mii guoská du dikšuma, sirdása dikšunaddiid gaskkas, jos oaččut dikšuma Suomas dehe jos du joatkkadikšun dáhpáhuvvá olgoriikkain. Suomas buohcceáššegirjjit furkejuvvojit Buohccedieđu arkivii.
Jos ohcalat dikšuma várás Supmii, čielggat dikšunaddis maid buohcceáššegirjjiid dikšunaddi dárbbaša ja man gillii áššegirjjit galget leat (suoma-, ruoŧa- vai eŋgelasgillii). Fuolat áššegirjjiid jorgalahttimis ja daid doaimmaheamis ovttadahkii, mii addá dikšuma.
Dárbbašlaš buohcceáššegirjjit sáhttet leat ovdamearkka dihte sáddenbábir ja buohccemuitalus, main oidnojit dieđut du buozalmasain sihke dutnje addojuvvon dikšumis ja dahkkojuvvon doaibmabijuin. Dikšunaddi sáhttá dárbbašit maid sierralágán dutkanbohtosiid vástádusaid, ovdamearkka dihte laboratoriaseassovástádusaid, govvanrahkadandutkamiid cealkámušaid ja röntgengovaid.
Dikšunáigodaga maŋŋel oaččut suoma- dehe ruoŧagiel dikšunčoahkkáigeasu, mas leat dieđut du buozalmasain, addojuvvon dikšumis sihke mearrádusat, mat gusket du joatkkadikšuma. Jos du joatkkadikšun dáhpáhuvvá olgoriikkain, fuolat áššegirjjiid jorgaleamis ja das, ahte diehtu sirdása beallái, man ovddasvástádussan joatkkadikšun lea. Sáhtát maid ságastallat dikšunaddiin vejolašvuođas doaimmahit dikšunčoahkkáigeasu dehe eará dikšuma čoahkkáigeassoáššegirji eará gillii, ovdamearkka dihte eŋgelasgillii.
Buohcceáššegirjjit furkejuvvojit Buohccedieđu arkiivii
Suomas dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš merke buohcceáššegirjjiide dieđuid, mat leat dárbbašlaččat dikšuma dáfus. Buohcceáššegirjjiide dahkkojuvvojit merkemat juohke bálvalandáhpáhusas. Buohcceáššegirjemerkemat, sáddenbábir ja dikšunčoahkkáigeassu galgá dahkkojuvvot viđa jándora siste dikšungearddi nohkamis.
Suomas buohcceáššegirjjit leat elektrovnnalaš hámis. Dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolbmot furkejit buohccedieđuid Áel:a bajás doallan Buohccedieđu arkiivii, mii viidu veahážiid mielde gokčat buot dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanbuvttadeddjiid. Kanta.fi-bálvalusas (suomagillii) (Fuorká.fi) leat dieđut dain dearvvašvuohtafuolahusa doaibmaovttadagain, mat juo furkejit buohccedieđuid Buohccedieđu arkiivii. Buohcceáššegirjjit seailluhuvvojit dábálaččat 12 jagi olbmo jápmima maŋŋel.
Olgoriikkain boahtti buohcci buohccedieđut registrerejuvvojit ja furkejuvvojit Buohccedieđu arkiivii seamma ládje go Suomas orruid buohccedieđut. Dus lea vuoigatvuohta oažžut iežat buohccedieđuid dikšunaddis.
Jos dus lea suopmelaš persovdnadovddaldat sihke dárbbašlaš iežat identifiserema gaskaoamit (fierbmebáŋkodovddaldagat, mobiilasihkkarastin dehe elektrovnnalaš persovdnagoarta), sáhtát geahččat iežat buohccedieđuid Iežasvuorká-bálvalusas. Bálvalusas sáhtát maid ásahit miehtamiid ja gieldduid iežat buohccedieđuid geavaheamis sierra dearvvašvuohtafuolahusa ovttadagain sihke furket dikšundáhtu ja ealaluobahandáhtu.
Buohccedieđut leat luhtolaččat
Buohcceáššegirjjiide merkejuvvon dieđut dollojuvvojit čiegusin. Dieđuid buvttadan dearvvašvuohtafuolahusa bealli oažžu geahččat buohccedieđuid almmá buohcci miehtama haga, jos das lea dikšungaskavuohta buohccái. Buohccedieđut sáhttet luobahuvvot jos attát dasa miehtama maid nuppi dearvvašvuohtafuolahusa doaibmi atnui iežat dikšuma jotkkolašvuođa dorvvasteami várás.