Áššiid dikšuma easttahisvuohta Suomas
Easttahis dearvvašvuohtafuolahusbálvalusat gullet ođđaáigásaš ja dásseárvosaš servodahkii. Bálvalusaid easttahisvuohta ja das dieđiheapmi leat dearvvašvuohtastašuvnnaid ja buohcceviesuid bálvalusaid šlája oassi: bálvalusat leat juohkeoktii oažžunsajis ja dat dávistit sierra áššehasjoavkkuid dárbbuide áššiid dikšuma diliin.
Maid dárkkuha easttahisvuohta?
Easttahis áššiid dikšun lea viiddes doaba, mii lea meroštallojuvvon čuovvovaččat:
- fysihkalaš birrasa easttahisvuohta, ovdamearkka dihte visttiid sissajiid ja olggobeale sajiid easttahisvuohta
- dieđu oažžuma ja gulahallama easttahisvuohta, mii doallá sisttis áššiid dikšuma gáidosis ja elektrovnnalaš bálvalusaid easttahisvuođa
- bálvalandáhpáhusa easttahisvuohta, ovdamearkka dihte vuorrováikkuhus bargiiguin ja vealatkeahtesvuohta áššehasain deaivvadeamis.
Dábálaččamus lihkadeami árut leat iešguđetlágán dásseearut, dego ráhpát ja šielmmát. Sadjedárbu lea dehálaš earret eará rolláhtoriin johttiide, goas johtinsajit, uksaráiggit, hissaid ja wc- ja vuostáváldinsajit galget leat saddját. Jos vázzin lea váttis, de lea dehálaš, ahte dearvvašvuohtastašuvnnain vuoiŋŋastanbáikkit leat dárbahassii olu. Iešguđetlágán atnudeaddinboalut ja bálvalandiskkat galget plánejuvvot nu, ahte maid mánát, oanehisšattogat ja rullastuoluin johttit sáhttet daid geavahit.
Bálvalanbirrasa áruhisvuohta šaddá maid kommunikašuvdnačovdosiin: sajiide sáhttet ovdamearkka dihte biddjojuvvot čielgagielalaš oahpistanmearkkat ja guluhemiid veahkkeneavvun indukšuvdnafárffut dehege telegierddut. Bálvalusaid oažžašuvvama sihkkarastet maid bargiid návccat váldit vuhtii sierralágán geavaheddjiid. Áššehasain sáhttá leat maid áššiiddikšundulka dearvvašvuohtaguovddážis dulkome ságastallama. Áššiiddikšundulka dárbbašuvvo, go dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš deaivvada áššehasain, geainna ii gávdno oktasaš giella. Áigevárrehus ja várrehusáiggi šluhtten sáhttá leat vejolaš maid eará vugiiguin go telefovnnain, ovdamearkka dihte deakstasáddagiin.
Suomas huksema stivre eanangeavahan- ja huksenláhka sihke dan dievasmahtti ásahus, main gávdnojit guovddášnjuolggadusat huksejuvvon birrasa easttahisvuođa várás. Lága mielde olmmoš, guhte ii sáhte lihkadit ja doaibmat go rájálaččat, galgá iešoaivves beassat dikšut áššiid hálddahus- ja bálvalanvisttis.
Mot gávnnán easttahis dearvvašvuohtabálvalusa Suomas?
Dearvvašvuohtastašuvnnaid ja buohcceviesuid easttahisvuođas leat stuora erohusat. Muhtin gielddat fállet bienasta bitnii dieđu easttahisvuođas dikšunbáikkiin. Ovdamearkka dihte Helssega gávpoga fierbmesiidduin leat almmustuhtton bálvalangárta (suomagillii), mas don oaččut dieđuid dikšunbáikkiid easttahisvuođas. Sáhtát ovdamearkka dihte ohcat dearvvašvuohtastašuvnna, masa rullastuolu geavaheaddjin beasat boahtit iežat biillain.
Buoremusat don oaččut dieđu dearvvašvuohtastašuvnna easttahisvuođas, go válddát oktavuođa njuolga dearvvašvuohtastašuvdnii.