Stuđeantan dehe dutkin Supmii

Skuvla- ja stuđerendearvvašvuohtafuolahus doallá sisttis

• dearvvašvuohtadárkkástusaid
• dearvvašvuohtabálvalusaid
• vuođđodearvvašvuohtafuolahusa buohccedikšunbálvalusaid

Oahppovázzin vuođđoskuvllas, logahagas dehe ámmátskuvllas

Gielda, gos oahppolágádus lea, ordne skuvla- ja oahppovázzindearvvašvuođa fuolahusa bálvalusaid. Dat ordnejuvvojit dábálaččat skuvlla sajiin.

Allaskuvllas stuđerejeaddji dearvvašvuohtafuolahus

Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiö (YTHS) sámás: Stuđeanttaid dearvvašvuohtadikšunvuođđudus (SDDV) ordne stuđeantadearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid universiteahtaid ja ámmátallaskuvllaid stuđeanttaide. Sáhtát geavahit SDDV bálvalusaid, juos čađahat dutkosa ámmátallaskuvllas dehe universiteahtas ja don leat ilmmuhan iežat lohkanbadjái mieldeorrun. Juohke SDDV bálvalusaide vuoiggalaš allaskuvlastuđeanta máksá dearvvašvuohtamávssu Kelai. Juos du sosiáladorvvu ovddasvástádus lea nuppi EU- dehe Eeg-riikkas, Sveiccas dehe Stuora-Británnias, don it dattetge dárbbaš máksit dearvvašvuođa dikšunmávssu. Sáhtát dattetge geavahit Stuđeanttaid dearvvašvuohtavuođđudusa (YTHS) bálvalusaid.  Lassidiehtu mávssu máksimis gávnnat Kela siidduin (suomagillii).

Juos don leat Supmii boahtti lonohallanstuđeanta, dus ii leat vuoigatvuohta geavahit SDDV bálvalusaid. Juos boađát stuđeantalonohallin EU-guovllus, Stuora-Británnias, Austrálias dehe Kanada Quebecis, don leat vuoiggalaš dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšumii almmolaš dearvvavuohtafuolahusas. Eará riikkain boahtti stuđeantalonohallit dárbbahit priváhta buohcangollodáhkádusa.

Du vuoigatvuohta atnit Suoma almmolaš dehe priváhta dearvvašvuohtafuolahusa

Jos boađát Supmii stuđeantan dehe dutkin nuppi EU- dehe Eeg-riikkas, Šveiccas, Stuora-Británnias, Austrálias dehe Kanada Quebecis, de oaččut dikšuma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ja buhtadusaid Kelas priváhta dearvvašvuohtafuolahusa, dálkasiid ja mátkkiid goluide.

• Jos boađát EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias dehe Šveiccas čájet iežat vuoigatvuođa dikšumii almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas Eurohpalaš buohccedikšungoarta (suomagillii). Goarttain oaččut dálkkasdieđalaččat vealtamehttun dikšuma, dehege dakkár dikšuma, mii ii sáhte doaktára árvvoštallama mielde vuordit du ruoktotmáhccama. Suoma orodeamát bistin váikkuha dasa, man viiddes dikšun sáhttá addojuvvot.
• Juos don boađát Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas ja dus lea Stuora-Británnia dehe Davvi-Irlándda GHIC-goarta dehe Stuora-Británnia mieđihan iežas stuđeanttaid dikšunriekteduođaštus (CRA), oaččut maid daiguin dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.
• Jos boađát Kanada Quebecis, registrere iežat buohcanoadjolágádusa mieđihan duođaštusa Kelai. Oaččut Kelas duođaštusa, mainna čájáhat iežat vuoigatvuođa dikšumii Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.
• Jos boađát Austrálias, čájet iežat vuoigatvuođa dikšumii almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas Austrália pássain. Du fásta orrunčujuhussat galgá leat Austrálias.

Jos boađát Supmii stuđeantan eará sajes go EU- dehe Eeg-riikkain, Šveiccas, Stuora-Británnias, Austrálias dehe Kanada Quebecis, de dus galgá leat priváhtadáhkádus dearvvašvuohtafuolahusa ja dálkkasdikšuma goluid várás. Dáhkádus lea eaktun orodanlobi oažžumii. Juos dus lea ruovttugielda Suomas, nu don sáhtát geavahit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid áššehasmávssuin. Dasa lassin sáhtát atnit priváhta dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid iežat goasttadusaiguin. Maiddái dáhkádus sáhttá gokčat du goluidat.

Jos stuđeret iežat lohkamiid olis, de dat sáhttá váikkuhit dikšunvuoigatvuođaidasat

Ilmmut Kelai, jos stuđeret lohkamiiddat olis. Kela čielggada, mat leat du dikšunvuoigatvuođat. Ovdamearkka dihte eará guovllus go EU- dehe Eeg-riikkain, Šveiccas, Stuora-Británnias, Kanada Quebecis dehe Austrálias boahtti goalmmát riikkaid riikkavuložat, geain lea Suomas bargamii rievtti addi orodanlohpi ja gustojeaddji bargosoahpamuš, leat vuoiggalaččat Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide.

Veahkkeruhtadutki – čielggat iežat vejolašvuođaid gullat Suoma sosiáladorvui

Jos barggat Suomas veahkkeruhtadutkin, oaččut dieđu vuoigatvuođastat Suoma sosiáladorvui Kela siidduin (suomagillii). Ovdamearkka dihte eará sajes go EU- dehe Eeg-riikkain, Šveiccas, Stuora-Británnias, Austrálias dehe Kanada Quebecis boahtti goalmmát riikkaid riikkavuložat, geain lea dutki orodanlohpi, sáhttet boahtit oadjuduvvot Suomas buohcama várás. Go leat oadjuduvvon buohcama várás, de sáhtát atnit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa ja oažžut priváhta dearvvašvuohtafuolahusa geavahusas Kela-buhtadusaid.