Jos buohcci ii bastte mearridit dikšumisttis
Jos buohcci ii ieš bastte mearridit dikšumisttis, ferte dehálaš doaibmabidjui oažžut miehtama su oapmahaččas, eará lagaš olbmos dehe su lágalaš ovddasteaddjis.
Vuosttaš sajis lea ulbmil čilget, maid buohcci ieš sávašii dikšumisttis. Jos oapmahaččat gildet dikšuma dehe dikšundoaibmabiju, buohcci galgá vejolašvuođaid mielde dikšojuvvot eará dálkkasdieđalaččat dohkálaš vugiin. Olbmos, geas bivdojuvvo miehtan dikšumii, lea vuoigatvuohta oažžut miehtama oažžuma várás dárbbašlaš dieđuid buohcci dearvvašvuođa dilis.
Jos buohcci lagaža dehe lágalaš ovddasteaddji oaivil ii ožžojuvvo čielggasin, buohcci ferte dikšojuvvot vugiin, mii sáhttá navdojuvvot leat su ovdamuni mielde. Ná bargojuvvo maid dalle, jos miehtan addi olbmuid oainnut spiehkastit nuppiineaset.
Buohcci lagažis dehe lágalaš ovddasteaddjis ii leat vuoigatvuohta gieldit dikšuma, mii dárbbašuvvo buohcci heakka dehe dearvvašvuođa uhkideaddji vára caggama várás.
Jos buohcci lea ovdal iktán dikšundáhtus ja dat lea luhtolaš vuogi mielde dieđus, dat galgá doahttaluvvot.
Buohcci mearran psykiátralaš dikšumii
Rávesolmmoš sáhttá merrojuvvot dáhtus sorjjasmeahttun psykiátralaš dikšumii, jos son gávnnahuvvo miellabuohccin ja jos dikšumii doaimmatkeahttá guođđin sakka heajudivččii su miellabuohccivuođa dehe bijašii duođalaččat vára vuollái su dearvvašvuođa ja dorvvolašvuođa. Olmmoš sáhttá merrojuvvot dáhtus sorjjasmeahttun dikšumii maid, jos dat lea vejolaš, ahte son duođalaččat bidjá vára vuollái eará olbmuid dearvvašvuođa ja dorvvolašvuođa.
Dáhtus sorjjasmeahttun dikšun addojuvvo álohii buohcceviesus.
Vuolleahkásaš sáhttá merrojuvvot psykiátralaš dikšumii, jos son dárbbaša dikšuma duođalaš mielladearvvašvuođa heađuštusa geažil, ja jos eará mielladearvvašvuođa bálvalusat eai heive adnojuvvot. Duođalaš mielladearvvašvuođa heađuštusat sáhttet leat earret eará hui duođalaš meannudeami heađuštusat, iešduššadeaddjivuohta ja borranheađuštusat.