Dikšuma várás olgoriikkaide EU-ásahusa mieldásaš ovdalobiin
Sáhtát ohcat Kelas ovdalobi dikšuma várás, mii addojuvvo nuppi EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias ja Davvi-Irlánddas dehe Sveiccas. Ovdalohpi lea máksinčatnaseapmi, man vuođul iežat buresbirgenguovlu gokčá olgoriikkain addojuvvon dikšuma goluid. Jos ovdalohpi mieđihuvvo, de mávssát dikšumis báikkálaš áššehasmávssu.
Makkár ákkaiguin sáhtán oažžut ovdalobi?
Ovdalobi mieđiheami kritearain lea ásahuvvon EU-ásahusas 883/2004. Go mearriduvvo ovdalobis, de váldojuvvo vuhtii du dearvvašvuohtadilli ja buozalmasa jáhkehahtti ovdáneapmi.
Kela mieđiha álohii ovdalobi, juos dát eavttut ollahuvvet:
- du dikšundárbu lea dálkkasdieđalaččat ákkastallon
- dus livččii Suomas vuoigatvuohta almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas namuhuvvon dikšumii ja
- Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahus ii sáhte ordnet dutnje dikšuma dikšundáhkádusa olis.
Ovdalohpi sáhttá hilgojuvvot, juos
- dikšun ii ordnejuvvo dehe addojuvvo Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dehe
- almmolaš dearvvašvuohtafuolahus sáhttá lágidit dikšuma dehe danveardásaš dikšuma Suomas dikšundáhkádusáiggi olis.
Mot mun ferten doaibmat, go vuolggán olgoriikkaide dikšuma várás ovdalobiin?
- Oza alccesat heivvolaš dikšunaddi ja čielggat, dohkkehago dat ovdalobi. Sihkkarastte, ahte dikšunbáiki doaibmá áššáigullevaš lobiiguin gažaldatvuloš riikkas.
- Oza ovdalobi Kelas. Kela mieđiha lobi, juos almmolaš dearvvašvuohtafuolahus bealušta dan.
- Šiehta dikšunaddiin dikšuma ordnedemiin.
- Doaimmat dárbbašlaš buohcceáššegirjjiid dikšunaddái ja jorgalahte daid dárbbu mielde gillii, man dikšunaddi ipmirda. Sáhtát čálihit dieđuid MuKanta-bálvalusas.
- Váldde mátkái fárrui Kela sádden ovdalohpeskovi.
- Mávssát dikšumis báikkálaš áššehasmávssu. Mátkkiin, dálkasiin ja orodeamis sáhtát ohcat maŋálgihtii buhtadusaid Kelas. Muhtin diliin sáhtát ohcat buhtadusa maid mieđušteaddji goluin.
- Muitte, ahte dikšun addojuvvo iešguđege riikka álbmotlaš láhkaásaheami ja dearvvašvuohtafuolahusa vuogádaga mielde.
- Muitte bivdit iežat dikšuma buohcceáššegirjjiid mielde Supmii.
- Buohccevahágiidda guoskaduvvo dikšunaddi riikka lágas ásahuvvon buohcanoadju. It sáhte oažžut Suomas buhtadusaid olgoriikkain šaddan buohccevahágii, muhto buhtadus galgá ohccojuvvot riikkas, mii lea addán dikšuma. Vejolaš dálkkasdieđalaččat dárbbašlaš joatkkadikšun sáhttá goitge addojuvvot Suomas.
Oza ovdalobi Kelas
Oza ovdalobi Kelas (suomagillii)
Čálit buohcceáššegirjjiid MuKanta-bálvalusas (suomagillii)
Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddáš veahkeha dárbbu mielde ovdalobi ohcamis (suomagillii)
Mátkkiid buhtten, go ohcalat dikšuma várás ovdalobiin
Juos Kela lea mieđihan dutnje ovdalobi dikšuma várás, buhttejuvvojit mátkegolut maŋálgihtii Suomas dikšunbáikki rádjái. Mávssát ieš mátkkis dábálaččat dušše iežasovddasvástádusoasi. Kela buhtte mátkkiid álohii hálbbimus mátkkoštanvuogi mielde.
Juos ohcalat dikšuma várás ovdalobiin, sáhtát oažžut Kelas buhtadusaid maid dikšuma orodangoluin. Dasa lassin sáhtát oažžut buhtadusaid maid mieđušteaddji goluin, juos dearvvašvuohtafuolahus árvvoštallá, ahte dárbbašat mátkái mielde mieđušteaddji.
Oahpásnuva maid dáidda fáttáide: