Dikšuma várás olgoriikkaide ovdalobi haga
Sáhtát ohcalit ovdalobi haga nuppi EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii. Don it dárbbaš ilmmuhit áššis ovddalgihtii Kelai dehe eará eiseválddiide. Mávsse iežat dikšuma vuohččan ieš ja oza buhtadusaid Kelas maŋálgihtii.
Muitinlistu, juos vuolggát olgoriikkaide dikšuma váste almmá ovdalobi haga:
- Oza heivvolaš dikšunbáikki.
- Soaba dikšunaddiin ordnedemiin, mat laktásit dikšuma oažžumii. Jeara maid hattiin.
- Doaimmat buohcceáššegirjjiid dikšunaddái ja jorgalahte daid dárbbu mielde.
- Hága doaktára sáddenbáhpira, juos dikšunbáiki dakkára gáibida. Sáhtát dárbbašit maid sáddenbáhpira Kela (Áel) buhtadusa várás.
- Mávsse ieš dikšuma mielddisbuktin goluid ja vejolaš eará goluid, dego mátkkiid, dálkasiid, orodeami, dulkoma ja mieđušteaddji goluid.
- Oza Kela:s (Áel:s) buhtadusaid (liŋka suomagillii) guđa mánu siste máksimis.
- Muitte, ahte dikšun addojuvvo iešguđege riikka álbmotlaš láhkaásaheami ja dearvvašvuohtafuolahusa vuogádaga mielde.
- Buohccevahágiidda guoskaduvvo dikšunaddi riikka lágas ásahuvvon buohccedáhkádus.
Ohcaleapmi dikšuma várás EU-, Eeg-riikkaide, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii
Jos orut EU-dehe Eeg-riikkas riikkas, nu sáhtát ohcalit dikšuma várás nuppi EU- dehe Eeg-riikii. Dikšumii ohcaleapmi dárkkuha, ahte don mátkkoštat riikii vásedin oažžut dikšuma. Juos oaččut olgoriikkain dikšuma fáhkkestaga buohccáma dehe bártti dihte, gažaldagas ii leat dikšumii ohcaleapmi. EU-láhkaásaheapmi geatnegahttá, ahte beasat dikšumii seamma ládje go čuozáhatriikka báikkálaš olbmot. Sveicca, Stuora-Británnia ja Davvi-Irlándda dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusa buvttadeaddjit sáhttet mearridit iešheanalis, váldetgo dat dikšuma várás áššehasaid, geat bohtet olgoriikkain.
Juos dikšumii lea vuordinráidu, de vuorddát seamma ládje go báikkálaš olbmot. Dikšun addojuvvo čuozáhatriikka lágaid mielde ja sáhttá spiehkastit das, makkár du dikšun lea Suomas.
Čielggat ieš vejolašvuođaidat oažžut iežat dárbbahan dikšuma nuppi riikkas ja soaba dikšunaddiin dikšuma ordnedemiin. Sihkkarastte, ahte dikšunbáiki doaibma áššáigullevaš lobiiguin guoskevaš riikkas. Hága doaktáris sáddenbáhpira, juos dakkár gáibiduvvo. Suomas čállojuvvon eŋgelasgielalaš sáddenbábir dohkke dávjá dakkáražžan EU- ja Eeg-riikkain ja Sveiccas, muhto dikšunaddi sáhttá maid gáibidit báikkálaš doaktára sáddenbáhpira. Doaimmat dárbbatlaš buohcceáššegirjjiid dikšunaddái ja jorgalahte daid dárbbu mielde gillii, man dikšunaddi ipmirda. Don sáhtát čálihit dieđuid OmaKanta-bálvalusas (liŋka suomagillii).
Vejolaš buohccevahágiidda guoskaduvvo dikšun addin riikka láhkaásaheapmi. Don it sáhte oažžut buhtadusaid olgoriikkain šaddan buohccevahágii, muhto buhtadus galgá ohccojuvvot riikkas, gos dikšun lea addojuvvon. Don sáhtát goitge oažžut Suomas dálkkasdieđalaččat dárbbatlaš joatkkadikšuma.
Govččat dábálaččat ieš dikšuma goluin, jos ohcalat dikšuma várás olgoriikkaide
Juos ohcalat dikšuma váste olgoriikkaide almmá ovdalobi haga, don mávssát vuohččan ieš iežat dikšuma goluid. Don sáhtát jearrat dikšuma hattiid njuolga iežat válljen olgoriikkalaš dikšunbáikkis.
Iežat hálu mielde sáhtát jearrat ovddalgihtii Kelas (Áel:s), makkár buhtadusaid sáhtát oažžut dikšumis. Oza ovdailmmuhusa áiggebále ovdal dikšumii ohcaleami, daningo Kela bivdá dárbbašlaš dieđuid du buresbirgenguovllu almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.
Oza buhtadusaid Kelas (Áel:s) maŋálgihtii. Kela buhtte dutnje maŋálgihtii nuppi EU- ja Eeg-riikkas, Sveiccas sihke Stuora-Británnias ja Davvi-Irlánddas addojuvvon dikšuma eanemusat dan meare, maid danveardásaš dikšun livččii máksán Suomas iežat buresbirgenguovllus. Kela jearrá dárbbašlaš dieđuid du buresbirgenguovllu dearvvašvuohtafuolahusa ovttadagas. Buhtadusa eaktun lea, ahte dikšun lea árvvoštallojuvvon dálkkasdieđalaččat dárbbašlažžan ja addojuvvon dikšun gullá Suoma dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljašupmái. Dikšun ferte dávistit dikšumii, man livččet ožžon Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Don dárbbašat dikšuma várás sáddenbáhpira, juos sáddenbábir dárbbahuvvolii danveardásaš dikšuma várás Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Don sáhtát dárbbašit sáddenbáhpira Kela buhtadusohcamuša čuovusin, vaikko olgoriikkalaš dikšunaddi ii gáibidivčče sáddenbáhpira. Sáhtát maid ohcat Kelas EU-ásahusa mieldásaš dikšuma várás ohcaleami ovdalobi. Jos lohpi mieđihuvvo, de mávssát dikšumisttát báikkálaš áššehasmávssu veardde.