Hálidan mátkkoštit dikšuma várás olgoriikkaide
Sáhtát lupmosit mátkkoštit Suomas olgoriikkaide geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid. Dus lea riekti beassat dikšuma váste nuppi EU-riikkas dehe Eeg-riikkas seamma ládje go riikkas orruin. Sáhtát ohcalit geavahit sihke vuođđodearvvašvuohtafuolahusa ja spesiálabuohccedikšuma bálvalusaid ja oažžut dikšuma maid guhkesáigge buozalmassii.
Dikšumii ohcalemiin dárkkuhuvvo, ahte don mátkkoštat riikii vásedin dikšuma oažžuma várás. Juos don oaččut olgoriikkain dikšuma fáhkkestaga buohccáma dehe bártti dihte, gažaldagas ii leat dikšuma várás ohcaleapmi.
Sáhtát atnit nuppi EU- dehe Eeg-riikka báikkálaš almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid seamma ládje dego jearaldatvuloš riikkas orrut. Dasa lassin Sveicca, Stuora-Británnia ja Davvi-Irlándda dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusbuvttadeaddjit sáhttet mearridit iešheanalis, váldetgo dat dikšuma váste áššehasaid, geat bohtet olgoriikkain.
EU- ja Eeg- riikkas ii leat goitge geatnegasvuohta fállat čuovvovaš dearvvašvuohtabálvalusaid olgoriikkain dikšumii ohcaleaddji áššehassii:
- guhkesáigge dikšun ja eará bálvalusat, maid ulbmilin lea doarjut olbmo dábálaš beaivválaš doaimmain
- ealasirdimat
- boahkuheamit ja boahkuhanprográmmat.
Ná mátkkoštat dikšuma várás olgoriikkaide
Čielggat čuozáhatriikka ja dikšunbáikki
- Oza heivvolaš buohcceviesu dehe doaktára ja dárkkis, ahte dain leat lobit iežaset doaibmamii.
- Fuomášathan, ahte dikšun addojuvvo álohii čuozáhatriikka láhkaásaheami ja dearvvašvuohtafuolahusvuogádaga mielde
Sáhtát jearrat lassidieđuid čuozáhatriikka kontáktačuoggás. Geahča EU-riikkaid kontáktačuoggáid kontáktadieđuid siidduineamet.
Soaba geavada ortnegiin
- Soaba dikšuma áigemuttus, geavadiin ja mávssuin njuolga dikšunbáikkiin.
- Sihkkarastte man gillii oaččut dikšuma ja ordne dárbbu mielde dulkoma.
- Juos háliidat, sáhtát ohcat ovdalobi dehe ovdailmmuhusa Kelas.
- Juos don leat ohcan ovdalobi, sihkkarastte dikšunaddis, ahte sii dohkkehit ovdalobi.
Oahpásnuva maid:
Muitte buohcceáššegirjjiid ja jorgalusaid
- Doaimmat dikšunaddái mávssolaččamus buohcceáššegirjjiid ja dárbbu mielde sáddenbáhpira. Sáhtát dárbbahit sáddenbáhpira maid Kela buhtadusa oažžumii.
- Juos áššegirjjiid galgá jorgalit, mávssát ieš jorgaleami goluid.
Oahpásnuva maid: Buohcceáššegirjjit olgoriikkain
Mátkkoš dikšumii ja mávsse rehkega
- Juos dus lea Kela mieđihan ovdalohpi, mávssát dikšumisttát duššefal báikkálaš áššehasmávssu hatti.
- Juos dus ii leat ovdalohpi, mávssát ieš oba rehkega.
- Siđa dikšunaddis buohcceáššegirjjiid ja buvtte daid mielde Supmii.
Oza Kelas buhtadusaid
- Doaimmat Kelai sierranastima iežat oažžun dikšumis ja dan goluin ja oza buhtadusaid skoviin SV 128.
- Juos dutnje lea mieđihuvvon ovdalohpi Kelas ja don leat ožžon dikšuma báikkálaš áššehasmávssu haddái, don it dárbbat šat ohcat buhtadusaid iežat oažžun dikšumis. Sáhtát goitge ohcat Kelas buhtadusaid mátkki áigge šaddan mátke-, dálkkas- ja orodangoluin.
- Oza buhtadusaid maŋemusat guhtta mánu mávssu maŋŋel.
Oahpásnuva maid: Mot dikšuma várás ohcaleami golut buhttejuvvojit?
Dárbbahatgo joatkkadikšuma Suomas?
- Juos dárbbahat joatkkadikšuma Suomas, váldde oktavuođa iežat dearvvašvuohtaguovddážii. Dikšu doavttir árvvoštallá du dikšundárbbu ja oaččut dikšuma dan mielde.
- Dikšun addojuvvo suopmelaš geavadiid mielde. Dikšun Suomas sáhttá spiehkastit olgoriikkain du dikšun doaktára addin rávvagiin.
- Doaimmat olgoriikkain iežat oažžun buohcceáššegirjjiid joatkkadikšuma addi doaktárii. Juos áššegirjjiid dárbbaha jorgalit, don mávssát ieš daid jorgaleami goluid.
Oahpásnuva maid: Joatkkadikšun Suomas
Maid juos geavvá buohccevahát?
- Suoma buohccedáhkádus ii govčča olgoriikkain geavvan vahágiid.
- Čielggat vahága dikšunaddiin ja oza vejolaš buhtadusaid gažaldatvuloš riikka eiseválddiin.
- Sáhtát goitge oažžut dikšuma Suomas, vaikko dikšundárbu boađálii olgoriikkain geavvan buohccevahágis.
Oahpásnuva maid: Buohccevahágat olgoriikkain
Dikšuma várás ohcaleapmi EU-, Eeg-riikkaid ja Šveicca olggobeallái
Sáhtát ohcalit dikšuma váste maid eará sadjái go EU-riikii, muhto dikšumii beassan lea čuozáhatriikka láhkaásaheami duohken. Eará riikkain dikšunaddiin ii leat lágas mearriduvvon geatnegasvuohta váldit du dikšuma várás, jos leat mátkkoštan riikii dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheami várás.
Kela ii buhtte dikšungoluid dalle, juos son leat ohcalan dikšuma várás eará sadjái go EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británnia dehe Davvi-Irlándii.
Báziigo juoga eahpečielggasin?
Váldde oktavuođa: yhteyspiste@kela.fi
Dávjá jerrojuvvon
Mii lea ovdalohpi ja hos dan oažžu Suomas?
Sáhtát ohcat EU-ásahusa mielde ovdalobi (S2-skovvi) dikšuma várás, mii addojuvvo nuppi EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias, Davvi-Irlánddas dehe Sveiccas. Juos dutnje mieđihuvvo ovdalohpi, mávssát dikšumis ieš lihkka olu go báikkálaš orrut. Iežat buresbirgenguovlu máksá reastta dikšungoluin. Soaba dikšunaddiin geavada áššiin ja sihkkarastte ovddalgihtii, ahte dikšunaddi dohkkeha ovdalobi.
Oza ovdalobi Kelas. Lavtte ohcamuššii čilgehusa, mii guoská du dikšuma, dego doaktárcealkámuša. Kela sihtá almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas cealkámuša iežat dilis ja mieđiha ovdalobi, juos du buresbirgenguovllu dearvvašvuohtafuolahus bealušta dan.
Dálá dilis Suomas lea anus duššefal ovdalohpi EU-ásahusa mielde.
Sáhtángo ieš válljet, gosa manan dikšuma várás ovdalobiin?
De sáhtát. Oza iežat háliidan dikšunaddi ja čielggat dohkkehago dat ovdalobi (S2-skovvi).
Oza alccesat heivvolaš dikšunaddi ja čielggat, dohkkehago dikšunaddi ovdalobi (S2-skovvi). S2-skovvi dohkkehuvvo dábálaččat dušše almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dehe almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas dehe almmolaš dearvvašvuohtafuolahusain soahpamuša dahkan báikkis. Ovdalohpi mieđihuvvo dihto riikii ja dihto dikšuma várás. Ovdalobiin lea dasa lassin mearreáigi, man siste dikšuma várás ferte ohcalit.
Mainna ákkain ovdalohpi mieđihuvvo Suomas?
Iežat buresbirgenguovllu almmolaš dearvvašvuohtafuolahus árvvoštallá du ohcamuša. Ovdalohpi galgá mieđihuvvot, juos du dili vuođul ákkastallojuvvon, ja jos du ohcan dikšun gullá Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide ja Suomas ii bastte lágiduvvot dutnje dikšun dáhkádusáiggi olis. Muhtin dáhpáhusain ovdalobi sáhttá oažžut ovdamearkka dihte ákkaid vuođul, mat gullet gillii dehe kultuvrii, vaikko dikšuma sáhtálii oažžut Suomasnai.
Sáhtángo oažžut buhtadusaid dikšungoluin, juos ohcalan iešoaivves olgoriikkaide dikšuma várás?
De sáhtát. Don sáhtát ohcat Kelas buhtadusaid, juos ohcalat iešoaivves dikšuma várás EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii. Kela buhtte goluid dađi lági mielde go livččet ožžon buhtadusaid dikšuma danveardásaš dilis iežat buresbirgenguovllus. Mávssát dattetge dikšumisttát álohii áššehasmávssu. Oza buhtadusa guđa mánu siste, go leat máksán dikšuma.
Sáhtát maid ohcat Kelas EU-ásahusa mieldásaš ovdalobi dikšuma várás, mii addojuvvo olgoriikkain. De mávssát dikšumisttát seamma veardde go báikkálaš orrut.
Juos ohcalat dikšuma várás eará sadjái go EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii, don it sáhte oažžut Kelas buhtadusaid dikšungoluin.
Oažžugo buhtadusa meari diehtit ovddalgihtii?
Don sáhtát iežat hálu mielde jearrat ovddalgihtii Kelas, makkár buhtadusaid don sáhtát oažžut olgoriikkain addojuvvon dikšumis. Oza ovdailmmuhusa áiggebále ovdal ohcaleami dikšuma várás, daningo Kelas sihtá dárbbašlaš dieđuid du buresbirgenguovllu almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.
Ohcamuššii ovdailmmuhusa várás don dárbbašat olgoriikkain dikšunaddi doaktára čilgehusa dikšumis, mii addojuvvo, árvvoštallama dikšungoluin sihke sáddenbáhpira, juos dakkár gáibiduvvolii danveardásaš dikšuma várás Suomas. Kela gokčá dikšungoluid ovdailmmuhusas muitaluvvon vuogi mielde, juos dikšun lea ollahuvvan du addin dieđuid mielde.
Sáhtángo oažžut Kela-buhtadusa man beare olgoriikkain ožžojuvvon dikšumis?
It sáhte. Kela buhtte dušše nuppi EU- dehe Eeg riikkas, Sveiccas, Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas addojuvvon dikšuma. Buhtadusa eaktun lea maid, ahte dikšun lea dálkkasdieđalaččat dárbbašlaš ja gullá Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide.
Juos fas ohcalat olgoriikkaide dikšuma várás EU-ásahusa mieldásaš ovdalobiin, nu sáhtát oažžut ovdalobi duššefal dakkár dikšumii, mii gullá Suomas almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide. Don it sáhte oažžut ovdalobi dakkár dikšuma várás, mii ii leat váŋkot Suomas. Spiehkastahkan leat hárvenašbuozalmasat, maidda sáhttá muhtin diliin oažžut ovdalobi.