Fárren olgoriikkaide stuđeantan dehe dutkin
Olgoriikkain orrun stuđereme geažil gehččojuvvo dábálaččat gaskaboddasaš orodeapmin. Bisut dábálaččat iežat stuđerema áigge Suoma buohcanoaju olis. Sáhtát atnit dearvvašvuohtabálvalusaid riikkas, gosa vuolggát stuđerit.
Jos fárret Suomas olgoriikkaide stuđeret dehe joatkkastuđeret dehe bargat bálkkáhis hárjehallama dehe dutkamuša, de gulat dábálaččat Suoma buohcanoaju ollái. EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias dehe Šveiccas oaččut dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Jos vuolggát EU-riikkaid olggobeallái, lea ávžžuhahtti váldit priváhtadáhkádusa buohccáma várás.
Jos fárret olgoriikkaide bargat stuđeremiid hárjehallama, mas lea bálká, de das sáhttá leat váikkuhus oadjudeapmásat buohcama várás Suomas.
Bargga vuolggedettiinat ná:
- Olgoriikkaide fárremis ferte ilmmuhit Kelai, jos dutnje máksojuvvo juoga Kela ovdamunni dehe juos dus lea eurohpalaš buohccedikšungoarta. Diŋgo dárbbu mielde eurohpalaš buohccedikšungoartta Kelas.
- Ilmmut Kelai álohii, jos barggat olgoriikkain.
- Daga fárrenilmmuhusa maid Digi- ja álbmotdiehtovirgelágádussii.
Fárren stuđeantan dehe dutkin EU- dehe Eeg-riikii, Stuora-Británnia dehe Šveicii
Dikšun ođđa riikkas: Oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma nuppi EU- ja Eeg-riikkas, Stuora-Británnias ja Šveiccas orodeamát áigge, go čájehat eurohpalaš buohccedikšungoartta.
Dikšun Suomas: Suomas oaččut dikšuma seamma ládje go ovdalnai. Ruovttugieldalažžan dus lea riekti atnit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Jos du ruovttugielda ii seaillo Suomas, dárbbašat Kela mieđihan duođaštusa vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas, mainna čájehat iežat vuoigatvuođa dikšumii almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii priváhta dearvvašvuohtafuolahusa goluin sihke dálkkasostosiid ja buozalmasa dikšuma dihte dahkkon mátkkiid goluin.
Kela mieđiha dárbbašlaš dikšunriekteduođaštusaid, go ilmmuhat fárremisttát Kelai.
Fárren stuđeantan dehe dutkin Kanada Quebecii
Dikšun ođđa riikkas: Suoma ja Kanada Quebeca sosiáladorvvu sosiáladorvosoahpamušordnedeapmi guoská doavtter- ja buohcceviessodutkama, sihke muhtin muddui bátnedikšuma, mii addojuvvo Quebecas. Soahpamuša vuođul dikšuma sáhttet Quebecas oažžut dohko gaskaboddasaččat fárrejeaddji
- stuđeantalonohalli dehe dutkkusstuđeanta
- dutki
- stuđeanta, gii ollašuhttá nuppi dási oahpu dehe allaskuvlaoahpuid hárjehallama
- bearašlahttu, gii fárre ovdal namuhuvvon olbmo mielde.
Dikšuma oažžun gáibida, ahte registreret iežat vuohččan Quebeca buohcanoadjolágádusas. Sáhtát ohcat registrerenskovi friddjahápmásaččat Kela áššiiddikšunbálvalusas, telefuvnna bakte dehe Kela doaimmahagas. Quebeca buohcanoadjolágádus bidjá eaktun maid gustojeaddji riikiiboahtináššegirjji. Dasa lassin stuđeanttas ja dutkis gáibiduvvo duođaštus iežas čáliheamis stuđeantan (ovdamearkka dihte oahppolágádusa mieldeorrunduođaštus) dehe dohkkeheamis dutkin dehe hárjehallin.
Dikšun Suomas: Jos dus seailu ruovttugielda Suomas, oaččut dikšuma Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ruovttugieldalačča áššehasmávssuin dego ovdalnai. Jos iige dus leat ruovttugielda Suomas, de don leat vuoigadahtton Suomas duššefal hohpolaš dikšumii. Govččat ieš dikšungoluid. Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii priváhta dearvvašvuohtafuolahusa goluin sihke dálkkasostosiid ja buozalmasa dikšuma dihte dahkkon mátkkiid goluin.
Fárren stuđeantan dehe dutkin Austráliai
Dikšun ođđa riikkas: Suoma ja Austrália sosiáladorvosoahpamušortnet ii guoskka Austrálias gaskaboddasaččat orodeaddji stuđeanttaid ja dutkiid. Don dárbbahat priváhtadáhkádusa, mii gokčá buohccedikšumis ja dálkkasoastimiin šaddan goluid. Jos seaillut Suomas oadjuduvvon olmmožin buohcama várás, de sáhtát ohcat Kelas buhtadusa báifáhkka buohccámis. Buhtadusat leat danveardásaččat go priváhta dearvvašvuohtafuolahusa buhtadusat Suomas.
Dikšun Suomas: Jos dus seailu ruovttugielda Suomas, oaččut dikšuma Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ruovttugieldalačča áššehasmávssuin dego ovdalnai. Jos iige dus leat ruovttugielda Suomas, de don leat vuoigadahtton Suomas duššefal hohpolaš dikšumii. Govččat ieš dikšungoluid. Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii priváhta dearvvašvuohtafuolahusa goluin sihke dálkkasostosiid ja buozalmasa dikšuma dihte dahkkon mátkkiid goluin.
Fárren stuđeantan dehe dutkin EU-riikkaid olggobeallái
Dikšun ođđa riikkas: Go orodat stuđeantan dehe dutkin eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, oaččut dikšuma orodanriikka báikkálaš láhkaásaheami mielde. Eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, govččat dábálaččat ieš dikšuma goluid. Čielggat ovddalgihtii dárbbašatgo priváhta dáhkádusa dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheami várás. Jos seaillut oadjuduvvon buohcama várás Suomas, de sáhtát ohcat Kelas buhtadusa fáhkka buohccámis. Buhtadusat leat seammalágánat go priváhta dearvvašvuohtafuolahusa buhtadusat Suomas.
Dikšun Suomas: Jos dus seailu ruovttugielda Suomas, oaččut dikšuma Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ruovttugieldalačča áššehasmávssuin dego ovdalnai. Jos iige dus leat ruovttugielda Suomas, de don leat vuoigadahtton Suomas duššefal hohpolaš dikšumii. Govččat ieš dikšungoluid. Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii priváhta dearvvašvuohtafuolahusa goluin sihke dálkkasostosiid ja buozalmasa dikšuma dihte dahkkon mátkkiid goluin.