Jos fárret Suomas olgoriikkaide stuđeret dehe joatkkastuđeret dehe bargat bálkkáhis hárjehallama dehe dutkamuša, de gulat dábálaččat Suoma buohcanoaju ollái. EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias dehe Šveiccas oaččut dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Jos vuolggát EU-riikkaid olggobeallái, lea ávžžuhahtti váldit priváhtadáhkádusa buohccáma várás.

Jos fárret olgoriikkaide bargat stuđeremiid hárjehallama, mas lea bálká, de das sáhttá leat váikkuhus oadjudeapmásat buohcama várás Suomas.

Bargga vuolggedettiinat ná:

1. Olgoriikkaide fárremis ferte ilmmuhit Kelai, jos dutnje máksojuvvo juoga Kela ovdamunni dehe juos dus lea eurohpalaš buohccedikšungoarta. Diŋgo dárbbu mielde eurohpalaš buohccedikšungoartta Kelas. (rahpasa ođđa gaskabláđđái)
2. Ilmmut Kelai álohii, jos barggat olgoriikkain.
3. Daga fárrenilmmuhusa maid Digi- ja álbmotdiehtovirgelágádussii.

Fárren stuđeantan dehe dutkin EU- dehe Eeg-riikii,  Stuora-Británnia dehe Šveicii

Dikšun ođđa riikkas: Oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma  nuppi EU- ja Eeg-riikkas, Stuora-Británnias ja Šveiccas orodeamát áigge, go čájehat eurohpalaš buohccedikšungoartta (rahpasa ođđa gaskabláđđái).

Dikšun Suomas: Suomas oaččut dikšuma seamma ládje go ovdalnai. Ruovttugieldalažžan dus lea riekti atnit almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaid. Jos du ruovttugielda ii seaillo Suomas, dárbbašat Kela mieđihan duođaštusa vuoigatvuođas dikšunovdamuniide Suomas, mainna čájehat iežat vuoigatvuođa dikšumii almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii priváhta dearvvašvuohtafuolahusa goluin (rahpasa ođđa gaskabláđđái) sihke dálkkasostosiid (rahpasa ođđa gaskabláđđái) ja buozalmasa dikšuma dihte dahkkon mátkkiid goluin (rahpasa ođđa gaskabláđđái).

Kela mieđiha dárbbašlaš dikšunriekteduođaštusaid, go ilmmuhat fárremisttát Kelai.

Fárren stuđeantan dehe dutkin Kanada Quebecii

Dikšun ođđa riikkas: Suoma ja Kanada Quebeca sosiáladorvvu sosiáladorvosoahpamušordnedeapmi (rahpasa ođđa gaskabláđđái) guoská doavtter- ja buohcceviessodutkama, sihke muhtin muddui bátnedikšuma, mii addojuvvo Quebecas. Soahpamuša vuođul dikšuma sáhttet Quebecas oažžut dohko gaskaboddasaččat fárrejeaddji

• stuđeantalonohalli dehe dutkkusstuđeanta
• dutki
• stuđeanta, gii ollašuhttá nuppi dási oahpu dehe allaskuvlaoahpuid hárjehallama
• bearašlahttu, gii fárre ovdal namuhuvvon olbmo mielde.

Dikšuma oažžun gáibida, ahte registreret iežat vuohččan Quebeca buohcanoadjolágádusas (rahpasa ođđa gaskabláđđái). Sáhtát ohcat registrerenskovi friddjahápmásaččat Kela áššiiddikšunbálvalusas (rahpasa ođđa gaskabláđđái), telefuvnna bakte dehe Kela doaimmahagas. Quebeca buohcanoadjolágádus bidjá eaktun maid gustojeaddji riikiiboahtináššegirjji. Dasa lassin stuđeanttas ja dutkis  gáibiduvvo duođaštus iežas čáliheamis stuđeantan (ovdamearkka dihte oahppolágádusa mieldeorrunduođaštus) dehe dohkkeheamis dutkin dehe hárjehallin.

Dikšun Suomas: Jos dus seailu ruovttugielda Suomas, oaččut dikšuma Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ruovttugieldalačča áššehasmávssuin dego ovdalnai. Jos iige dus leat ruovttugielda Suomas, de don leat vuoigadahtton Suomas duššefal hohpolaš dikšumii. Govččat ieš dikšungoluid. Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii priváhta dearvvašvuohtafuolahusa goluin (rahpasa ođđa gaskabláđđái) sihke dálkkasostosiid (rahpasa ođđa gaskabláđđái) ja buozalmasa dikšuma dihte dahkkon mátkkiid goluin (rahpasa ođđa gaskabláđđái).

Fárren stuđeantan dehe dutkin Austráliai

Dikšun ođđa riikkas: Suoma ja Austrália sosiáladorvosoahpamušortnet (rahpasa ođđa gaskabláđđái) ii guoskka Austrálias gaskaboddasaččat orodeaddji stuđeanttaid ja dutkiid. Don dárbbahat priváhtadáhkádusa, mii gokčá buohccedikšumis ja dálkkasoastimiin šaddan goluid. Jos seaillut Suomas oadjuduvvon olmmožin buohcama várás, de sáhtát ohcat Kelas buhtadusa báifáhkka buohccámis. Buhtadusat leat danveardásaččat go priváhta dearvvašvuohtafuolahusa buhtadusat Suomas.

Dikšun Suomas: Jos dus seailu ruovttugielda Suomas, oaččut dikšuma Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ruovttugieldalačča áššehasmávssuin dego ovdalnai. Jos iige dus leat ruovttugielda Suomas, de don leat vuoigadahtton Suomas duššefal hohpolaš dikšumii. Govččat ieš dikšungoluid. Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii priváhta dearvvašvuohtafuolahusa goluin (rahpasa ođđa gaskabláđđái) sihke dálkkasostosiid (rahpasa ođđa gaskabláđđái) ja buozalmasa dikšuma dihte dahkkon mátkkiid goluin (rahpasa ođđa gaskabláđđái).

Fárren stuđeantan dehe dutkin EU-riikkaid olggobeallái

Dikšun ođđa riikkas: Go orodat stuđeantan dehe dutkin eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, oaččut dikšuma orodanriikka báikkálaš láhkaásaheami mielde. Eará báikkis go EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, govččat dábálaččat ieš dikšuma goluid. Čielggat ovddalgihtii dárbbašatgo priváhta dáhkádusa dearvvašvuohtabálvalusaid geavaheami várás. Jos seaillut oadjuduvvon buohcama várás Suomas, de sáhtát ohcat Kelas buhtadusa fáhkka buohccámis. Buhtadusat leat seammalágánat go priváhta  dearvvašvuohtafuolahusa buhtadusat Suomas.

Dikšun Suomas: Jos dus seailu ruovttugielda Suomas, oaččut dikšuma Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ruovttugieldalačča áššehasmávssuin dego ovdalnai. Jos iige dus leat ruovttugielda Suomas, de don leat vuoigadahtton Suomas duššefal hohpolaš dikšumii. Govččat ieš dikšungoluid. Dus lea vuoigatvuohta buhtadussii priváhta dearvvašvuohtafuolahusa goluin (rahpasa ođđa gaskabláđđái) sihke dálkkasostosiid (rahpasa ođđa gaskabláđđái) ja buozalmasa dikšuma dihte dahkkon mátkkiid goluin (rahpasa ođđa gaskabláđđái).