Dikšuma spesiáladilit olgoriikkain

Dán oasis gávnnat dieđu dikšuma spesiáladiliin olgoriikkain, dego áhpehisvuohta ja riegádahttin, guhkesáigge buozalmasaid dikšun, veajuiduhttin, veahkkegaskaoamit ja hárvenašbuozalmasaid máhttofierpmádagat.


Áhpehisvuohta ja riegádahttin olgoriikkain

Oaččut dikšuma áhpehisvuođa ja riegádahttima geažil eurohpalaš buohccedikšungoarttain, go orodat gaskaboddasaččat olgoriikkain. Sáhtát maid mátkkoštit áhpehisvuođa dikšuma dehe riegádahttima várás olgoriikkaide.

Riegádahttin nuppi EU- ja Eeg-riikkas, Sveiccas, Suora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas

Go orodat gaskaboddasaččat olgoriikkain ovdamearkka dihte luopmomátkkis

  • Oaččut áhpehisvuođa ja riegádahttima dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas
  • Mávssát dikšumis seamma áššehasmávssu go riikkas orrut 
  • Juos mávssát ieš dikšuma goluid, sáhtát oažžut buhtadusa juogo Kelas dehe dikšuma addán riikka buohcanoadjolágádusas
  • Sáhtát čuolbmadiliin váldit oktavuođa Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddážii

Go mátkkoštat áhpehisvuođa dikšuma dehe riegádahttima várás olgoriikkaide

  • Oza heivvolaš dikšunbáikki ja soaba dikšunaddiin dikšuma dehe riegádahttima ordnedemiin.
  • Mávssát ieš dikšungoluid ja sáhtát ohcat buhtadusaid maŋálgihtii Kelas.
  • It sáhte atnit eurohpalaš buohccedikšungoartta.  
  • Sáhtát maid ohcat ovdalobi olgoriikkain riegádahttima várás.

Mii lea ovdalohpi?

Oahpásnuva maid: háliidan mátkkoštit dikšuma várás olgoriikkaide

Báziigo juoga smiehtahit? Jeara mis!

Riegádahttin eará riikkain

Juos orodat gaskaboddasaččat eará sajes go EU- dehe Eeg-riikkas, Sveiccas, Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas ja du riegádahttin boahtá johtui, govččat ieš riegádahttima goluid. Juos dus lea mátkedáhkádus, čilge goluid buhttemis iežat buohcanoadjofitnodagas.

Juos ohcalat riegádahttit EU-riikkaid olggobeallái, don govččat visot goluid ieš, itge sáhte oažžut dikšumis Kela-buhtadusaid.

Guhkesáiggebuozalmasaid dikšun olgoriikkain

EU- dehe Eeg-riikkas, Sveiccas, Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas oaččut eurohpalaš buohccedikšungoarttain guhkesáigge buozalmasa gáibidan vealtameahttun dikšuma ja mávssat dikšumisttát seamma áššehasmávssu go báikkálaš orrut. Juos don leat máksán iežát dikšuma goluid ieš, don sáhtát ohcat buhtadusaid Kelas.

Dikšunbáikki dearvvašvuohtafuolahusa ámmátolmmoš mearrida, makkár dikšuma dárbbašat. Dikšun mearrahuvvá álohii orodanriikka geavadiid mielde ja sáhttá spiehkastit Suoma geavadiin.

Sáhtát maid lupmosit mátkkoštit dikšuma várás EU- dehe Eeg-riikkaide, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii. Kela buhtte goluid eanemusat dan meari rádjái, mii livččii leamaš danveardásaš dikšuma gollu iežat buresbirgenguovllus Suomas.

Eurohpa olggobealde du riekti oažžut dikšuma mearrahuvvá čuozáhatriikka láhkaásaheami vuođul ja mávssát dábálaččat ieš dikšungoluid.

Soaba dikšumis ovddalgihtii, juos dat gáibida ordnedemiid ovddalgihtii

Jos du buozalmas gáibida jeavddalaš dikšuma gaskaboddasaš orodeamát áigge olgoriikkain, šiehta ovddalgihtii dikšunaddiin dikšuma ordnemis. Dakkár dikšumat leat ovdamearkka dihte dialysadikšun, suvrraterapiija ja kemoterapiija.

Lassidieđuid sáhtát oažžut maid EU- ja Eeg-riikkaid kontáktačuoggáin.

Veahkkegaskaoamit ja veajuiduhttin olgoriikkain

Jos buohccát olgoriikkain ja oaččut hohpolaš dehe eará dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma, sáhtát oažžut veahkkegaskaoami geavahussásat dikšunaddis.

Riikkain leat hui sierralágán geavadat veahkkegaskaomiid háhkamis ja luobaheamis. Muhtin riikkain veahkkegaskaoami oažžun lea dikšuma oassi. Ovdamearkka dihte Davviriikkain oaččut dábálaččat gardnjilsoppiid iežat atnui njuolga dikšunaddis. Muhtin riikkain šattat oastit dehe láigohit veahkkegaskaoami iežat atnui. Juos veahkkegaskaoamit leat du dikšuma goluid oassi, sáhtát ohcat dain buhtadusaid Kelas.

Veahkkegaskaoapmegolut olgoriikkain

Olgoriikkain govččat dábálaččat ieš buot veahkkegaskaomiin dehe dan geavahusa goluin. Sierra riikkain leat sierralágán geavadat veahkkegaskaomiid doaimmaheapmái.

Jos veahkkegaskaoapmát cuovkana olgoriikkain, de don galggat ieš fuolahit dan divvumis. Suopmelaš eiseválddit eai dábálaččat buhtte olgoriikkain ollahuvvan veahkkegaskaomiid fuolahus- ja divvungoluid. Juos dus lea vuoigatvuohta veahkkegaskaoapmái Suomas ja háliidat ođđa veahkkegaskaoami Suomas cuovkanan gaskaoami sadjái, govččat ieš veahkkegaskaoami doaimmaheami ordnedemiin ja fievrridangoluin.

Juos muotkkut olgoriikkaide, don sáhtát váldit mielde veahkkegaskaomiid, mat leat du anus

Juos muotkkut nuppi EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Suora-Británniai dehe Davvi-Irlándii

Dábálaččat sáhtát oažžut iežat dárbbašan veahkkegaskaoami ođđa orrunriikkastat. Čuozáhatriikka buohcanoadjolágádus dehe eará dearvvašvuohtafuolahusas ovddasvástideaddji eiseváldi máhttá dábálaččat buoremusat addit lassidieđuid veahkkegaskaomiid oažžumis ja háhkamis.

Juos dus lea ruovttugielda Suomas dehe juos Suomas lea ovddasvástádus du dikšungoluin muotkumat maŋŋel:

  • Sáhtát fuolahahttit, divuhit dehe ođastit veahkkegaskaoami, mii lea du anus, almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas, go leat Suomas
  • Juos dárbbašat ođđa veahkkegaskaoami, nu sáhtát ohcat dan juogo ođđa orrunriikkastat dehe Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.
  • Juos háliidat Suomas ođđa veahkkegaskaoami dehe fuolahuhttet veahkkegaskaoami Suomas, govččat ieš dan fievrredangoluin.

Juos dus ii leat ruovttugielda Suomas iige Suomas lea ovddasvástádus du dikšungoluin muotkumat maŋŋel:

  • Don it sáhte váldonjuolggadusa mielde fuolahuhttit, divuhit dehe ođasnuhttit veahkkegaskaomiid, mat leat du anus, Suomas
  • Sáhtát goitge váldit veahkkegaskaoami mielde olgoriikkaide.
  • Juos dárbbašat fárremat maŋŋel ođđa veahkkegaskaoami, don galggat čielggadit dan ođđa orrunriikkastat.

Juos dutnje lea mieđihuvvon mearkkašahtti veahkkegaskaoapmi dehe protesa ovddal muotkuma:

  • Suopma sáhttá dihto EU-dilis gokčat veahkkegaskaoami fuolahuhttingoluin iežat muotkuma maŋŋel.
  • Mearkkašahtti veahkkegaskaoapmin adnojuvvojit dakkár veahkkegaskaoamit, mat leat duddjojuvvon aiddo du várás.
  • Jos it leat sihkar, leago du veahkkegaskaoapmi klassifiserejuvvon mearkkašahtti veahkkegaskaoapmin, de váldde oktavuođa Kelai.
  • Juos dutnje lea mieđihuvvon mearkkašahtti veahkkegaskaoapmi, muhto it leat háhppehan oažžut dan iežat atnui muotkunmuttus, du vuoigatvuohta oažžut veahkkegaskaoami seailu muotkumisttát fuolakeahttá.
  • Fuobmáthan, ahte mearkkašahtti veahkkegaskaoapmi fuolahus ii goitge dárkkut cuovkanan veahkkegaskaoami divuheami muhto eará fuolahusdárbbuid, mat veahkkegaskaoamis soitet čuožžilit. Dákkárat leat omd. gullanapparáhta stellen atnuiváldima várás dehe ofelašbeatnaga lassiskuvlen
Juos muotkkut eará riikkaide

Juos fárret Suomas eará báikái go nuppi EU- dehe Eeg-riikii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlánddii, sáhtát váldit fárrosat veahkkegaskaomiid.

Juos dus lea ruovttugielda Suomas:

  • Sáhtát fuolahahttit, divuhit dehe ođastit veahkkegaskaoami, mii lea du anus, almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas, go leat Suomas.
  • Jos dárbbašat ođđa veahkkegaskaoami, sáhtát ohcat dan juogo ođđa orrunriikkastat dehe Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.
  • Jos háliidat ođđa veahkkegaskaoami Suomas, govččat ieš dan fievrridangoluid.

Juos dus ii leat ruovttugielda Suomas:

  • It sáhte fuolahahttit Suomas veahkkegaskaoami, mii lea du anus.
  • Sáhtát goitge váldit veahkkegaskaoami fárrosat olgoriikkaide.
  • Jos dárbbašat iežat muotkuma maŋŋel ođđa veahkkegaskaoami, de don galggat čielggadit ášši ođđa orrunriikkastat.

Veajuiduhttin olgoriikkain

Sáhtát ohcalit lupmosit olgoriikkaide atnit veajuiduhttinbálvalusaid. Čielggat vejolašvuođaidat veajuiduhttimii olgoriikkain juogo dáhkádusfitnodagain dehe Kelain. Veajuiduhttinbálvalusat olgoriikkain sáhttet leat sierralágánat go veajuiduhttin, mii livččii addojuvvot Suomas.

Sáhtát oažžut Kelas buhtadusa olgoriikkain addojuvvon veajuiduhttima goluide, juos dikšunaddi lea mearridan, ahte veajuiduhttin lea dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšun. Muhtin dáhpáhusain veajuiduhttima sáhttá oažžut maid eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Dábálaččat veajuiduhttin ii goitge leat dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšun.

Buohcceviessosirdin olgoriikkain Supmii ja Suomas olgoriikkaide

Buohcci galgá álohii dikšojuvvot dakkár ortnegii, ahte sus lea dorvvolaš mátkkoštit ruoktot. Buohcceviessosirdimiid ollahuhttin lea guorahallanvuloš ja ordnedemiin, mat dasa laktásit, ovddasvástideaddjin lea dábálaččat dikšunaddi. Buohcceviessosirdima goluid ovddasvástádus lea dikšunaddis dehe buohccis alddis.

Kelas lea vejolaš oažžut buhtadusaid buohcceviessosirdima goluide ráji nalde, girdišiljus dehe hámmanis buohccevissui, mii lea Suomas. Buhtadusat sáhttet máksojuvvot dalle, go leat ieš máksán fievrrideami ollahuvvan goluid.

Gii máksá buohcceviessosirdima goluid riikkaid gaskka?
  • Juos don leat Suomas buohcceviessodikšumis almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas ja du sirdojuvvot joatkkadikšumii nuppi riikii, goluid máksá dábálaččat dikšunaddi Suomas. 
  • Juos fas leat ožžon dikšuma olgoriikkain buohcceviesus ja dárbbašat buohcceviessosirdima joatkkadikšumii Supmii, sirdinfievrredeami goluin galgá šihttojuvvot ovddalgihtii. Rehkega goluin mávssát juogo don ieš, vuostáváldi buohcceviessu Suomas dehe du dáhkádusfitnodat.
  • Mávssát goluid álohii ieš, juos sirdinfievrredeapmi dahkkojuvvo du iežat dáhtu mielde dikšunaddi mearrádusa haga.
  • Mávssát sirdinfievrredeami goluid dábálaččat ieš, juos oaččut dikšuma priváhta dearvvašvuohtafuolahusas.
  • Juos dárbbašat buohcceviessosirdima Davviriikkaid gaskka, dikšunaddát sáhttá ordnet sirdinfievrredeami buohcceviesus nubbái du beales. Dalle don it dárbbaš máksit sirdinfievrredeami ieš. Sirdima ovddasvástádus lea dikšunaddis. Oaččut lassidieđu Davviriikkalaš sosiáladorvosoahpamušas. (suomagillii)
Olbmo, gii lea guhkesáigge dikšumis, muotkun nuppi Davviriikii

Juos don leat guhkesáigásaš lágádusdikšumis ja fárret Davviriikkas nubbái, dikšumat ordnemis, dan goluin ja daid ovddasvástádusa sirdimis riikkas nubbái sohppojuvvo du fárrensoahpamušas. Soahpamuša dahket sosiálabálvalusaid eiseválddit.
 
Goasttádusovddasvástádus sáhttá sirdásit fárrenbeaivve dehe dasa sáhttá sohppojuvvot ovdamearkka dihte guđa mánu sirddaáigi. Soahpamušas sohppojuvvo dábálaččat maid, mii beliid máksá du mátkki ja mot du veahkeheamis fuolahuvvo mátkki áigge.

Loga lasi: Davviriikkalaš sosiáladorvosoahpamuš (suomagillii)

Oahpásnuva maid dáidda fáttáide:

Lassidiehtu

Oza buhtadusaid Kelas (Kela) (suomagillii)