Mátkkit ja buohcceviessosirdimat
Oaččungo buhtadusaid mátkegoluin, juos ohcalan dikšuma várás Suomas olgoriikkaide?
De oaččut, juos mátkegolut mannet badjel iežasovddasvástádusa. Juos mátkkoštat almmá ovdalobi haga dikšuma várás nuppi EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii, Kela buhtte mátkkiid danveardásaččat go livččet Suomas mátkkoštan lagamus dakkár dikšunbáikái, mas livččet ožžon dárbbatlaš dikšuma. Don it nappo sáhte oažžut mátkebuhtadusa čuozáhatriikka rádjái, muhto duššefal lagamus dikšunbáikái Suomas.
Jos mátkkoštat ovdalobiin dikšuma várás, mii addojuvvo nuppi EU- dehe Eeg-riikkas dehe Šveiccas, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii, Kela buhtte oasi mátkegoluin čuozáhatriikka dikšunbáikki rádjái.
Oza mátkebuhtadusaid Kelas guđa mánus siste dikšuma álgimis. Juos ohcalat dikšuma várás eará riikkaide, mu don it oaččo buhtadusaid mátkegoluin.
Sáhtángo oažžut buhtadusaid mátkegoluin, juos šattan buohccevissui olgoriikkain?
Jua, juos buohccájit nuppi EU- dehe Eeg-riikkas, Šveiccas, Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas. Kela buhtte (suomagillii) mátkki lagamus báikkálaš dikšunbáikái, juos mátkegolut mannet badjel iežasovddasvástádusa.
Juos šattat máhccat olgoriikkain Supmii buohccáma dihte, Kela buhtte máhccanmátkkis mátkki dikšunbáikkis ovdamearkka dihte girdistašuvdnii ja Suomas girdistašuvnnas lagamus buohccevissui. Juos mátkkoštat njuolga ruoktot, nu Suomas dahkkon mátki ii buhttejuvvo. Váldde vuhtii, ahte Kela ii buhtte girdimátkki olgoriikkain Supmii.
Sáhtángo oažžut buhtadusaid idjadeamis olgoriikkain dikšuma olis?
Kela sáhttá máksit idjadeami buhtadusaid, muhto dušše, juos dus lea Kela mieđihan ovdalohpi. Idjadanruđa sáhttá oažžut, juos idjadeapmi lea dikšuma dáfus vealtameahttun. Idjadanruhta ii máksojuvvo buohcceviesus idjadeamis. Juos dikšunbargoveaga oainnu mielde dárbbašat mieđušteaddji, Kela sáhttá máksit idjadanruđa maid mieđušteaddji goluin.
Oza buhtadusa goluide Kelas (Kela) (suomagillii)
Oahpásnuva maid: Dikšuma várás olgoriikkaide ovdalobiin
Lean ohcaleame dikšuma várás olgoriikkaide ja dárbbahan mieđušteaddji. Oažžungo buhtadusaid mieđušteaddji mátkegoluin?
Don sáhtát oažžut mieđušteaddji mátkegoluin buhtadusa, juos dikšunbargoveahka árvvoštallá, ahte dárbbašat mátkái mieđušteaddji. Vuolleahkásaš mánná johtá álohii mieđušteddjiin iige sierra čilgehus mieđušteaddji dárbbašlašvuođas dárbbašuvvo.
Kela buhtte mieđušteaddji mátkegoluid dábálaččat dan mielde, maid mátki livččii máksán hálbbimus mátkkoštanvuogi geavahemiin. Oza mieđušteaddji goluide buhtadusaid Kelas.
Nabe juos dárbbahan buohcceviessosirdima Supmii nuppi EU-riikkas? Oaččungo dan eurohpalaš buohccedikšungoarttain?
Don it sáhte oažžut buohcceviessosirdima eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Juos dárbbahat buohcceviessosirdima Supmii, nu dábálaččat dus lea alddát ovddasvástádus sirdima goluin. Juos sirdin ollahuhttojuvvo ambulánssain, nu sáhtát oažžut oasis mátkki maŋálgihtii buhtadusa Kelas, Mátkedáhkádus sáhttá buhttet sirdima, nu ahte čilge dáhkádusa eavttuid ja váldde mátkedáhkádusa.
Juos dárbbahat buohcceviessosirdima Davviriikkaid gaskka, nu du dikšunaddi sáhttá ordnet sirdinfievrrideami buohcceviesus nubbái du bealis. Dalle don it dárbbat máksit sirdinfievrrideami ieš. Sirdima ovddasvástádus lea dikšunaddis.
Maid ambulánsafievrredeapmi Suomas máksá?
Oaččut Suomas fievrrideami ambulánssain ja gádjunhelikopteriin seamma haddái go Suomas orrut, go čájehat iežat eurohpalaš buohccedikšungoartta ambulánssa bargiide.
Jos orut bissovaččat nuppi Davviriikkas, sáhtát čájehit eurohpalaš buohccedikšungoartta sajes maid identitehtaduođaštusa. Juos don leat boahtán Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas, don sáhtát čujuhit iežat vuoigatvuođa dikšumii juogo Stuora-Británnia ja Davvi-Irlándda EU-lahttuvuođa dehe brexita sirddaáigge mieđihuvvon eurohpalaš buohccedikšungoarttain, ”Citizens Rights” -goarttain dehe GHIC-goarttain (Global Health Insurance Card).
Jos orut bissovaččat Austrálias, sáhtát oažžut buhtadusa Kelas ambulánsafievrrideami goluin maŋálgihtii Suoma ja Austrália gaskavuođa buohccedikšunsoahpamuša vuođul.