Goluid buhtten
Oaččungo buhtadusa dikšungoluin, juos buohccán olgoriikka mátkkis?
Oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšuma eurohpalaš buohccedikšungoarttain seamma haddái go báikkálaš olbmo EU- dehe Eeg-riikkas, Stuora-Británnias, Davvi-Irlánddas dehe Šveiccas. Juos dus ii leat eurohpalaš buohccedikšungoarta dehe dat ii dohkke, don sáhtát ohcat dikšungoluin buhtadusaid maŋálgihtii Kelas dehe dikšuma addán riikka buohcanoadjolágádusas.
Juos don leat dárbbašan dikšuma eará sajes go EU- dehe Eeg-riikkain, Sveiccas, Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas, golut eai gokčojuvvo. Priváhta mátkedáhkádusa váldin lea ávžžuhahtti.
Sáhtángo oažžut buhtadusaid dikšungoluin, juos ohcalan iešoaivves olgoriikkaide dikšuma várás?
De sáhtát. Don sáhtát ohcat Kelas (Áel) buhtadusaid (suomagillii), juos ohcalat iešoaivves dikšuma várás EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii. Kela (Áel) buhtte goluid dađi lági mielde go livččet ožžon buhtadusaid dikšuma danveardásaš dilis iežat buresbirgenguovllus. Mávssát dattetge dikšumisttát álohii áššehasmávssu. Oza buhtadusa guđa mánu siste, go leat máksán dikšuma.
Sáhtát maid ohcat Kelas EU-ásahusa mieldásaš ovdalobi dikšuma várás, mii addojuvvo olgoriikkain. De mávssát dikšumisttát seamma veardde go báikkálaš orrut.
Juos ohcalat dikšuma várás eará sadjái go EU- dehe Eeg-riikii, Sveicii, Stuora-Británniai dehe Davvi-Irlándii, don it sáhte oažžut Kelas buhtadusaid dikšungoluin.
Oažžugo buhtadusa meari diehtit ovddalgihtii?
Don sáhtát iežat hálu mielde jearrat ovddalgihtii Kelas (Áel), makkár buhtadusaid don sáhtát oažžut olgoriikkain addojuvvon dikšumis. Oza ovdailmmuhusa áiggebále ovdal ohcaleami dikšuma várás (suomagillii), daningo Kelas sihtá dárbbašlaš dieđuid du buresbirgenguovllu almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas.
Ohcamuššii ovdailmmuhusa várás don dárbbašat olgoriikkain dikšunaddi doaktára čilgehusa dikšumis, mii addojuvvo, árvvoštallama dikšungoluin sihke sáddenbáhpira, juos dakkár gáibiduvvolii danveardásaš dikšuma várás Suomas. Kela gokčá dikšungoluid ovdailmmuhusas muitaluvvon vuogi mielde, juos dikšun lea ollahuvvan du addin dieđuid mielde.
Sáhtángo oažžut Kela-buhtadusa man beare olgoriikkain ožžojuvvon dikšumis?
It sáhte. Kela buhtte dušše nuppi EU- dehe Eeg riikkas, Sveiccas, Stuora-Británnias dehe Davvi-Irlánddas addojuvvon dikšuma. Buhtadusa eaktun lea maid, ahte dikšun lea dálkkasdieđalaččat dárbbašlaš ja gullá Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide.
Juos fas ohcalat olgoriikkaide dikšuma várás EU-ásahusa mieldásaš ovdalobiin, nu sáhtát oažžut ovdalobi duššefal dakkár dikšumii, mii gullá Suomas almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalusaide. Don it sáhte oažžut ovdalobi dakkár dikšuma várás, mii ii leat váŋkot Suomas. Spiehkastahkan leat hárvenašbuozalmasat, maidda sáhttá muhtin diliin oažžut ovdalobi.
Manin mun galggan máksit goluid vuohččan ieš, go ohcalan dikšuma várás EU-riikii?
Juos ohcalat olgoriikkaide dikšuma várás almmá ovdalobi haga, oaččut buhtadusa dikšumis ollahuvvan goluid vuođul. Geavat vuođđuduvvá EU buohccedirektiivii.
Juos ohcalat dikšuma várás ovdalobiin, mávssát dikšumis báikkálaš áššehasmávssu mađe. Dikšuma addán riika bearrá Suomas reastta dikšumis šaddan goluid.