Váldde dáid áššiid vuhtii go ohcalat olgoriikkaide geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid

Don gulat iežat ustibis, ahte son lea fitnan estteeatnanlaš klinihkas divššuheame iežas bániid ja lea ožžon das maŋŋegihtii buhtadusaid Kelas. Beroštuvvet ieš maid duon klinihkas ̶ báiki orru fállame buori divššu ja seammás don sáhtálit seamma reaissus maid mátkkoštit Tallinnas guhkes áigái. Muhto maid buot galgá váldit vuhtii ovdal olgoriikii vuolgima? Mot don sáhtát sihkkarastit, ahte dikšungoluin oažžu buhtadusa Kelas? Nabe juos dárbbaha joatkkadikwuma dehe juoga manná endorii?

Mii ipmašiid ”dikšuma várás ohcaleapmi”?

Dikšuma várás ohcalemiin dárkkuhuvvo dat, ahte vásedin mátkkoštat nuppi riikii geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid. Sáhtát friddja ohcalit dikšuma várás EU-guvlui ja oažžut dihto kritearaid olis buhtadusaid dikšumis. Juos dan sadjái buohccát ovdamearkka dihte gaskan luopmomátkki, don oaččut dikšuma iežat eurohpalaš buohccedikšungoarttain, iige dát gehččojuvvo dikšuma várás ohcaleapmin.

Sáhtát soahpat ordnedemiin njuolga dainna klinihkain dehe buohcceviesuin, gosa háliidat ohcalit dikšuma várás. Jeara dain dikšuma hattiin, geavada ordnedemiin ja áigedávvalis.

Man olu buhtadusa sáhttá oažžut?

Kela mieđiha buhtadusaid EU- ja Eeg-riikkain, Sveiccas ja Stuora-Británnias addojuvvon dikšumis ja buhtte goluid eanemusat dan veardde, maid danveardásaš dikšun livččii máksán iežat buresbirgenguovllus Suomas. Don mávssát ieš álohii áššehasmávssu, man almmolaš dearvvašvuohtafuolahus livččii bearran Suomas. Dábálaččat sáhtát oažžut Kela-buhtadusaid, juos čuovvovaš eavttut divvet:

• dikšun gullá Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusa bálvalanválljahupmái
• dus livččii leamaš vuoigatvuohta danveardásaš dikšumii maiddái Suomas
• ozat buhtadusa 6 mánu siste dikšuma oažžumis
• juos dikšuma várás livččii dárbbahuvvon Suomas sáddenbábir, dus lea dakkár

Juos háliidat, sáhtát čielggadit buhtadusa meari ovddalgihtii nu ahte bivddát Kelas ovdadieđáhusa. Geavadis dát mearkkaša dan, ahte ovddidat Kelai iežat dikšunplána, man maŋŋel Kela jearrá du buresbirgenguovllus, makkár buhtadusaid don sáhtát oažžut dikšumis. Juos dikšun viimmat ollahuvvá dego don leat dieđihan ovddalgihtii, oaččut buhtadusaid dan mielde.

Dikšuma várás lea vejolaš ohcat Kelas maiddái ovdalobi (skovvi S2), goas dutnje alccesat báhcá máksit dušše báikkálaš áššehasmáksu, iige buhtadusaid dárbbat ohcat maŋŋegihtii.

Fuolat buohccedieđuid sirdáseamis

Du sáhttá smiehtahit, mot dikšuma dieđuid sáhttá geahččat maŋŋegihtii. Bohtetgo dat MuKantai dábálaš vuogi mielde?

Dál fertet ieš fuolahit das, ahte du buohccedieđut johtet riikkaid gaskka. Jeara dieđuid iežat oažžun dikšumis klinihkas ja doaimmat daid Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahussii, gos dat registrerejuvvojit vuogádahkii. Go don dán barggat, de doaktáris lea vejolaš boahttevuođas oaidnit, makkár doaibmabijut dutnje leat dahkkon nuppi riikkas.

Sáhttá maid leat nu, ahte olgoriikkalaš klinihkka dárbbaha du dikšuma várás Suomas čállojuvvon dikšuma muitalusaid buohccevuođastat. Jus don dárbbahat dikšuma várás sáddenbáhpira, nu don galggat doaimmahit maid dan mearrebáikái. Dábálaččat EU-guovllu siskkobealde čállojuvvon sáddenbáhpirat galggale heivet sierra riikkain. Dus lea ovddasvástádus buohccedieđuid jorgalahttimis, juos dakkárii lea dárbu.

Mot fuolahan dorvvolašvuođas?

Maiddái dorvvolašvuohtaáššit smiehtahit, go mátkkoštat Suoma olggobeallái geavahit dearvvašvuohtabálvalusaid. Lea dehálaš, ahte čilget ovddalgihtii, ahte du válljen klinihkka doaibmá áššáigullevaš lobiiguin ja fállá luohtehahtti bálvalusaid.

Juos buohccevahát geavvá olgoriikkas, dasa gullevaš váidalusat dehe buhtadusgáibádusat galget dikšojuvvot namuhuvvon riikkas, daningo Suoma buohccedáhkádus ii govčča olgoriikkain addojuvvon dikšuma. Juohke EU-riikkas lea iežas rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis, mas sáhttá jearrat dan riikka geavadiin buohccedorvvolašvuođa hárrái.

Joatkkadikšuma oažžun Suomas

Juos dárbbahat joatkkadikšuma Suomas, sáhtát oažžut dan dábálaš vuogi mielde iežat buresbirgenguovllu almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas. Joatkkadikšuma oažžuma ii ráddje dat, ahte don leat ožžon álgoálggus dikšuma olgoriikkain. Vejolaš joatkkadikšundárbu gánnáha goitge čielggaduvvot áiggebále ja soahpat áššis dearvvašvuohtafuolahusain.