Rájisa juovlakaleandar guossástalai 24 riikkaidgaskasaš juovlabeavddis

31.12.2021

Dán jagi Rajisa juovlakaleandara mielde beasai mátkái eará riikkaid juovlabevddiide.


Kynttilälyhty ja joulukoristeita lumen päällä.

Almmustuhtiimet juovlakaleandara Twitteris ja Facebookas. Juos vajálduhttet čuovvut mátkámet sosiálalaš medias, de beasat vel mielde oahpásnuvvat riikkaidgaskasaš juovlabevddiid dovdamušaide.

Muitte maid EU-terveydenhoito.fi-siidduid (sámás: EU-dearvvašvuođadikšun.fi) riikaguovdasaš dieđuid dearvvašvuohtabálvalusain, go plánet mátkkošteami. oaččut luohtehahtti dieđu badjel 50 riikka dearvvašvuohtabálvalusain, dikšuma oažžumis, mávssuin ja buhtadusain sihke dearvvašvuohtafuolahusa eiseválddiin. Dieđut leat suomagillii.

Rájis sávvá buohkaide buori ođđa jagi!

Guovlaleapmi 24 juovlabeavdái miehtá máilmmi:

  1. Dánmárkkulaš juovlabeavddis sáhtát herskostallat árbevirolaš gordojuvvon vuojažiin, suvrraruksesgálain ja buđehiiguin.
  2. Máisttoliigo liegga Bigos-nammasaš gállabáhti olgolihkadeami maŋŋel dálvvádahkan? Dát Polskka álbmotborramuš fállojuvvo árbevirolaččat maid juovlabeavddis.
  3. Juovlabeavdái gullet maid borramuša čábbudahtti maŋŋeborramušat. Chilelaš juovlabeavddi herskon fállojuvvo njálgga juovlagáhkku (Pan de Pascua).
  4. Kanáriasulluin juovlabeavddis borrojuvvojit reabbáeallit ja gálkon. Boradeaddjit eai ullosuohkuid áŋggaš daningo beaivetemperatuvrrat loktanit badjel 20 ceahkkái.
  5. Juovlabasiid ustibat ja fuolkkit čoahkkanit oktii. Islánddas juovlabeavddi birra spellojuvvojit lávdespealut dehe čohkkejuvvojit bihttábordinspealut.
  6. Suoma iehčanasvuođa beaivve ávvudanbeavddis šearrájit guokte gintala. Alitvilges gohtát sarrinnjaddet. Buori iehčanasvuođa beaivi!
  7. Nuortariikkas juovlabeavdái gullet juovlačeavssat. Nube juovllaid sotkojuvvo dáigi ja láibojuvvo stuora guhpa sierralágán čeavssaid.
  8. Englánddalaš juovlabeavdái gullet bávkinjálgát. Árbevirolaččat bávkinjálgáin ikto stoagus, vitsa dehe  árvádus sihke báberkruvdna.
  9. Latvialaš juovlabeavddi klassihkarin máisttašuvvojit beikoniin suvlejuvvon ránes earttat.
  10. Románias mánát vázzet uvssas uksii juovlalávlluid lávlume. Dan maŋŋel čohkkejit juovlabeavdái ja borret ovdamearkka dihte cozonac-láibbi.
  11. Ovttastuvvan stáhtain juovlabeavddi stellen lea valljái. Čikŋan heivejit ruksesvilges njálggessoappit, mat njálggiidit maŋŋeborramuššan earenoamážit mánáide.
  12. Duiskalaš beavddi herve adveantarássegierdu. Ginttalčuovggas lávlojuvvojit juovlalávllut ja herskostallojuvvo báhkka kakáoin ja stollen-juovlabulláin.
  13. Frankriikkas čáppe stellen lea bealli borramušas. Stellemii gullet ee. osterat, čuotnjága vuoivvas, suovasluossa ja gálkon sihke maŋŋeborramuššan juovlagohttá.
  14. Ruoksadin giđđudeaddji juovlanásti lea juovlabeavddi geahčastagaid giddejeaddji. Namuhuvvon lieđđi lea álgoálggus Gaska-Amerihkas ja Mexicos eret.
  15. Itália juovllaide gullá njaddejuvvon bullágáhkku panettone, mii addojuvvo dávjá skeaŋkkas ustibiidda ja fulkkiide juovllaid ovddabealde. Panettone návddašuvvo juovlaija meassu maŋŋel bulljarasviinnain.
  16. It’s barbeque time! Austrália lieggasis juovllat basuhuvvojit gáttis ustibiiguin ja bearrašiin grillaherskkuid guoras.
  17. Estteeatnamis árbevirolaš juovlabeavdái gullet márffit, biergodildu dehege máisttabiergu ja suvrragálla.
  18. Norggas háldiide – nisse dehe tomte – stellejuvvo iežas juovlabeavdi. Háldiide guđđojuvvojit olggos gummat dievva buvru, daningo árbevirolaččat háldit atnet ávvira elliid buresbirgemis.
  19. Kanádas juovlabeavdi šaddá dievaslažžan devdojuvvon gálkon lasážiiddisetguin. Bajáluššan borrojuvvojit nanaimo-gohtát.
  20. Slovákias juovlabajáluš einnosta maid boahtteáiggi. Bihtáš lokšá-bánnogáhku bálkestuvvo dáhkkái; mađi eanet bánnogáhkku darvána gitta, dađi eanet lea lihku vuordimis.
  21. Bassojuvvon juovlavuonccis lea Japánis árbevierru, mii dagaha bahkadasa jođánisbiebmorestauráŋŋii: juovllaid návddašuvvo Kurisumasu ni wa kentakkii, Kentucky juovlan.
  22. Bulgárias borrojuvvo juovllaid rahtádatborramuš, ja beavdái stellejuvvo bárahis mearri iešguđetlágán borramušaid. Niehtit gullet álohii bulgárialaš juovlabeavdái.
  23. Kárpa lea čeahkalaš juovlla symbola ja juovlabeavddi eanemusat vurdojuvvon. Juovlakárpa ii goitge álohii borrojuvvo, muhto dat sáhttá maid luitojuvvot ruovttoluotta.
  24. Dopparedagen lea dološ ruoŧŧelaš namahus juovlaruhttii. Dalle árbevirolaččat budnjojuvvoje goike láibebihtát juovlaspiinnečoarbbeali bassinliemas.