Olgoriikkain orodeaddji – leathan don fuobmán rievdadusaid láhkaásaheamis?  

Plánetgo don badjelaš jagi rehpporeaissu dehe birramáilmmimátkki? Doalatgo ealáhatbeivviid dálvebaji Espánnjas? Fuobmáthan, ahte láhka vuoigatvuođas Suoma orrunvuđot sosiáladorvui earáhuvai cuoŋománu álggus. Maid sosiáladorvvu ođastus geavadis dárkkuha olgoriikkain johtaleaddji buohccedikšuma dáfus?

Gaskaboddasaš olgoriikkain orodeami áigge oaččut dikšuma dego ovdalnai

Ođđa lága mielde gaskaboddasaš olgoriikkain orodeami rádji vuollána jagis guđa mánnui. Jos orodat olgoriikkain vuollái guhtta mánu, gulat dábálaččat ain Suoma sosiáladorvvu vuollásažžan. EU-guovllus oaččut dálkkasdieđalaččat vealtameahttun buohccedikšuma Áel:a mieđihan eurohpalaš buohccedikšungoarttain. Mávssát dikšumis báikkálaš iežasovddasvástádushatti veardde. Dálkkasdieđalaččat vealtameahttun dikšun dárkkuha dakkár dikšuma, man don fertet oažžut, vai sáhtát oadjebasat joatkit orodeamát čuozáhatriikkas iežat álgoplána mielde. Eurohpalaš buohccedikšungoartta lassin gánnáha háhkat maid mátkedáhkádusa. Muittáthan, ahte jos vuolggát bargui EU-guvlui, de sirdásat dábálaččat čuozáhatriikka sosiáladorvvu ollái.

Jos orodat EU-guovllu olggobealde vuollái guhtta mánu, de du vuoigatvuohta buohccedikšumii seailu dábálaččat ovddešlágánin. Jos dutnje šaddet golut fáhkkestaga buohccáma diliin, nu sáhtát ohcat dain maŋálgihtii buhtadusa Áel:s. Gánnáha váldit vuhtii, ahte buhtadus gokčá dávjá dušše unna oasáža goluin. Mátkedáhkádusa váldin lea earenoamáš dehálaš fárredettiinat eará go EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii.

Badjel guđa mánu olgoriikkain orodeapmi gehččojuvvo dábálaččat bissovaš fárremin

Jos orut bissovaččat dehege badjel jahkebeali olgoriikkain, de don it sáhte dábálaččat gullat Suoma sosiáladorvui. Ovdalis badjelaš jagi olgoriikkain orodeapmi gehččojuvvui fásta orrumin. Jos don it gula Suoma sosiáladorvui, de don it maid sáhte oažžut Áel-buhtadusaid olgoriikkain ožžun dikšumis. Fárredettiinat fásta olgoriikkaide, don it maid leat vuoigadahtton Áel:a mieđihan eurohpalaš buohccedikšungortii.

Suomas ealáhaga oažžuid ja fásta nuppi EU-, Eeg-riikii dehe Šveicii fárrejeddjiid buohta Áel dutká goitge dás duohkonai buohccedikšuma goasttádusovddasvástádusa. Dáinna dárkkuhuvvo dat, sáhttágo ealáhatoažžu oažžut dikšuma ođđa orrunriikkastis dađi lági miede, ahte Suopma máksá dikšuma. Badjel guhtta mánu olgoriikkain orodeaddji gánnáha váldit čielgasa juo ovdal fárrema das, mot sáhttá beassat ođđa orrunriikka dearvvašvuohtadikšuma ollái.

Jos orodat olgoriikkain guhkit, de gánnáha muitit, ahte vuoigatvuohta Suoma almmolaš dearvvašvuohtafuolahussii vuođđuduvvá váldoáššis ruovttugildii. Jos dus lea ruovttugielda Suomas, de don oaččut dikšuma almmolaš dearvvašvuohtafuolahusas gieldalačča áššehasmávssuin. Fárrendilis registrerema ruovttugielddas dahká magistráhta. Dábálaččat ruovttugielda seailu Suomas vuollái jagi fárrendiliin. Jos fárret fásta EU- dehe Eeg-riikii dehe Šveicii, de don sáhtát fárrema olis sihtat Áel:a meroštallat iežat vuoigatvuođa dikšumii Suomas.

Láhkarievdadus ii guoskka dihto sierrajoavkkuid

Láhkarievdadus ii guoskka dihto olgoriikkain guhkit orodeaddji olmmošjoavkkuid. Ovdamearkka dihte, váldodoaibmasaš stuđeanttat, geat čađahit olles dutkoseaset olgoriikkain, gullet ain oahpuideaset áigge Suoma buohcanoaju ollái. Dalle EU-guovllus iežas dutkosa čađaheaddji sáhttá atnit Áel:a mieđihan eurohpalaš buohccedikšungoartta oahpuideaset áigge, vaikko orodeapmi bisttáliige guhkit go guhtta mánu. EU-guovllu olggobealde stuđereaddji sáhttá oažžut Áel-buhtadusaid fáhkkestaga buohccáma diliin.

Čielggat dárbbu mielde Áel:s, gulatgo olgoriikkain orodeamát áigge muhtin sierrajovkui.

Muitte fárrenilmmuhusa

Olgoriikkaide fárremis ferte ilmmuhit Áel:ii, jos dutnje máksojuvvo juoga Áel:a ovdamunni dehe juos dus lea eurohpalaš buohccedikšungoarta. Muitte dahkat maid fárrenilmmuhusa magistráhtii. Láhkarievdadusa geažil Áel ii šat váldonjuolggadusa mielde atte sierra mearrádusaid Supmii sosiáladorvvu ollái gullamis. Áel:a áššehasbálvalusas sáhtát goitge dárkkistit Suomas dehe olgoriikkain orruma dieđuidat. Olgoriikkain Supmii máhcadettiinat beasat ruovttoluotta sosiáladorvui, go fárret Supmii orrut ja ilmmuhat fárremisttát Áel:ii. Muitte dahkat maid fárrenilmmuhusa magistráhtii.