Makkár bálvalandárbbut leat olgoriikkaide dikšuma várás ohcaleddjiide?

Sihke Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddáš ja Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis bálvalit olgoriikkaide dikšuma várás ohcaleddjiid. Kontáktačuokkis fállá dábálaš dieđu rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusas sihke EU-dearvvašvuodadiksun.fi-fierbmesiiddus ja šleađgaboastta bakte yhteyspiste(at)kela.fi. Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddáš bealistis bálvala buohkaid Suomii dehe olgoriikkaide fárrejeddjiid ja eará áššehasaid, geat leat riikkaidgaskasaš diliin. Guovddážis barget ovdogieđahallit ja áššehasbálvalus, mii bálvala áššehasaid telefovnna bakte.

Sáddiimet jearahallama Kela riikkaidgaskasaš áššiid guovddáža ovdalobálaš dikšuma várás ohcaleami ja olgoriikkain riegádan buohccedikšungoluid ovdogieđahalliide. Čokkiimet jearahallamiin sin oainnuideaset olgoriikkaide dikšuma várás ohcaleddjiid bálvalusdárbbuin.

Áššehasat jerret earenoamážit dikšuma buhttenvulošvuođas

Jearahallama bohtosiid vuođul olgoriikkaide dikšuma várás ohcaleddjiid gažaldagat laktásit dávjá dábálaš dási áššiide, dego dasa, mot dikšuma várás sáhttá obanassii ohcalit, mot proseassa doaibmá, maid dikšun máksá ja sáhttágo das oažžut buhtadusaid.

Ovdalobálaš dikšuma várás ohcaleami hástalussan namuhuvvui ovdalobi rivttes áigge ohcan. Áššehasat ohcet ovdalobi dávjá liiggás lahka dikšuma áigemuttu, mii sáhttá doalvut dasa, ahte lohpi ii háhppehuvvo gieđahallat áiggebále. Lea dehálaš, ahte muitalit áššehasaide čielgasit, ahte Kela dárbbaša ovdalobi čoavdima áiggi ja ahte cealkámuš buresbirgenguovllus lea mearrádusdahkanproseassa oassi.

Iešdoaibmi dikšuma ohcaleamis áššehasat muosáhit eahpesihkarvuođa das, gos olgoriikkain addojuvvon dikšumis sáhttá oažžut buhtadusaid. Ođđa láhkanuppástusa fáru sáddenbáhpira gáibádus lea muosáhuvvon hástaleaddjin. Olgoriikkain addojuvvon dikšuma buhtadusaid kritearan lea dál sáddenbábir, juos sáddenbábir gáibiduvvolii danveardásaš dikšumii Suomas. Dát gáibádus sáhttá mielddisbuktit eahpečielggasvuođa ja fuola áššehasaid gaskavuođas.

Dasa lassin oktasaš giela váilun bidjá hástalusaid neavvumii. Máŋggat áššehasat eai huma eatnigiellaneaset suoma- dehe ruoŧagiela, ja eŋgelasgiel terminologiija ii leat álohii oahpis. Dát deattuha dárbbu čielga ja máŋggagielalaš kommunikašuvdnii, vai buot áššehasat sáhttet ipmirdit iežaset oažžun dieđu ja rávvagiid.

Jearahallama vástádusat dievasmahte ovddit áiccastagaid olgoriikkaide dikšuma várás ohcaleami ákkain

Jearahallamisttámet čielggadeimme maid, manin áššehasat ohcalit dikšuma várás olgoriikkaide. Vástádusat dievasmahte ovddit áiccastagaideamet: dábálaččamus ákkat ledje dikšuma hálbbit haddi olgoriikkain, giella- ja kulturákkat sihke dikšuma oažžunčuolmmat Suomas.

Dasa lassin vástádusat das, gos áššehasat ožžot dieđu olgoriikkaide dikšuma várás ohcaleamis, ledje linnjás ovddit áiccastagaideametguin. Riikkaidgaskasaš áššiid guovddáš muitalii vástádusainis, ahte stuora oassi olgoriikkaide dikšuma várás ohcaleddjiin oažžu dieđus oahppásiin ja lagasbirrasis. Dát čujuha dasa, ahte diehtu olgoriikkaide dikšuma várás ohcaleamis johtá mađi stuorit meari mielde veardidandoarjaga bakte. Veardidandoarjja orru leame mearkkašahtti diehtojohtima kanála, ja dainna ávkkástallan sáhttá ovddidit áššehasaid diđolašvuođa olgoriikkaide dikšuma várás ohcaleamis ja geavadiin, mat dasa gullet.

Kommunikašuvnnas sávvojuvvoje čielga doaibmarávvagat ja diehtu buhtadusaid ákkain

Jearahallamii vástideddjiid mielas olgoriikkaide dikšuma várás ohcaleaddjit dárbbašit eanemus dieđu olgoriikkain addojuvvon dikšuma buhtadusaid ákkain, ovdalobi ja buhtadusaid ohcanproseassas sihke ohcamušaid gieđahallanáiggiin. Áššehasaide sávvojuvvoje čielga doaibmarávvagat ja kommunikašuvdna maid eará gielaiguin go suoma- ja ruoŧagillii. Kommunikašuvdna sávvojuvvui eanet maid das, ahte guhkit olgoriikkain orodeapmi galgá ilmmuhuvvot Kelai.

Kommunikašuvnna kanálan fierbmesiiddut muosáhuvvoje ávkkálažžan, muhto oassi vástideddjiin muosáhe moivvasin dan, ahte diehtu olgoriikkaide ohcama várás ohcaleamis lea fállun guovtti sierra fierbmesiidduin (kela.fi ja EU-dearvvasvuodadiksun.fi).

Loga áššeráiddu vuosttas oasi: Mot rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuokkis ovdánahttá olgoriikkaide dikšuma várás ohcaleddjiid bálvalusaid?