Jagi 2019 Suomas ohcale eanemus dikšuma várás Eastteeatnamii – statistihkkaloktemat rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusas

Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggá ja Kela čohkken rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa statistihkat muitalit earret eará man olu Kela lea máksán buohccedikšunbuhtadusaid olgoriikkain addojuvvon dikšumis ja maidda riikkaide Suomas ohcaluvvo eanemusat dikšuma várás. Don sáhtát oahpásnuvvat statistihkkadieđuide kontáktačuoggá Slideshare-konttus. Dán jagi mii leat čohkken maid sierra statistihka ohcaleamis bátnedikšumii.

Dikšuma várás ohcaleamis dárkkuhuvvojit dat dilit, go olgoriikkaide mátkkoštuvvo dađi várás oažžut buoohccedikšuma almmá ovdalobi haga. Jagi 2019 Suomas ohcaluvvui eanemus dikšuma várás Estteeatnamii, Espánnjii ja Ungárii. Áššehasat mákse sulaid 2 miljovnna euro ovddas goluid Estteeatnamis addojuvvon buohccedikšumis. Lohku lea veaháš unnit go jagi 2018, goas áššehasaid máksin golut ledje 2,6 miljovnna euro. Dávisteaddji ládje maiddái Kela máksin buohccedikšuma buhtadusaid mearri Estteeatnamis addojuvvon dikšumis njiejai 283 000 euroi (2019) ovddit jagi 371 000 euros (2018).

Go statistihkaid dutká, de ferte muitit, ahte rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa goluid lea váttis čuozihit dihto jahkái ja dát váttásnuhttá jagiid gaskavuođa veardádallama. Áššehasat sáhttet ohcat buhtadusaid olgoriikkain addojuvvon dikšumis juobe jahkebeali addojuvvon dikšuma maŋŋel.

EU-guovllu olggobealde suopmelaččat geavahit eanemusat Thaieatnama dearvvašvuohtabálvalusaid

EU- ja Eeg-riikkaid ja Šveicca olggobealde suopmelaččat geavahe jagi 2019 eanemusat dearvvašvuohtabálvalusaid Thaieatnamis, Ovttastuvvan stáhtain ja Durkkas. Dát golmmas ledje njunušin maid ovddit jagi. Thaieatnamis áššehasaid máksin buohccedikšungolut loktane mearkkašahtti ládje,  683 000 euros (2018) 1,3 miljovdnii (2019). Máksojuvvon buhtadusaid ollislaš submi lea goitge bisson buore muddui seamma dásis. Ovdamearkka dihte jagi 2019 Kela buhttii Thaieatnamis šaddan buohccáma goluid 40 000 euro ovddas, go fas jagi 2018 lohku lei 36 000 euro. Kela buhtte EU-guovllu olggobealde šaddan buohccedikšuma goluid, juos gažaldat lea fáhkkatlaš buohccámis, guhkesáigge buozalmasa, áhpehisvuođa dehe riegádahttima diliin.

Suomas orrut ohcalit eanemusat bátnedikšuma várás Estteeatnamii

Váldooassi olgoriikkain šaddan buohccedikšungoluid buhtadusain leat bátnedikšuma golut. Bátnedikšuma várás ohcaleamis leanai dál oažžunsajis iežas statistihkka.

Bátnedikšuma logut dollet sisttisteaset dušše bátnedoaktára bálkkašumiid goluid dehege fárus eai leat bátnedoaktára mearran dutkkalmasaid ja dikšumiid golut.

Suomas orrut ohcalit eanemusat bátnedikšuma várás Estteeatnamii. Jagi 2019 Kela mávssii buhtadusaid Estteeatnamis addojuvvon bátnedikšumis sulaid 174 000 euro. Olmmošmearit eai statistihkkejuvvo. Erohus čuovvovaš bivnnuheamos riikkaide, dego guvttessaji Espánnjii, lea čielggas. Espánnjas addojuvvon bátnedikšumis Kela dagai oktiibuot 346 čovdosa ja mávssii buhtadusaid sulaid 15 000 euro.

Ohcaleapmi bátnedikšuma várás olgoriikkaide lea unnon

Veardádallanjagiid 2018 ja 2019 vihtta bivnnuheamos riikka leat bátnedikšumii ohcaleami ektui bisson seamman. Suomas orrut ohcalit Estteeatnama ja Espánnja lassin bátnedikšumii Polskai, Ungárii ja Látviai.

– Buhtadusaid ja čovdosiid mearit leat goitge leamaš njiedjame juo moatti jagi áigge. Buhttejuvvon bátnedoaktára bálkkašumiid meari gárganeami čuovggas orru leame nu, ahte ohcaleapmi bátnedikšuma várás olgoriikkaide livččii unnume, muitala plánejeaddji Mira Rantakeisu Rájiid rasttildeaddji dearvvašvuohtafuolahusa kontáktačuoggás.

-Diehttelas ferte muitit, ahte statistihkaid logut dollet sisttis dušše daid diliid, main áššehasat leat ohcan buhtadusa iežaset oažžun bátnedikšumis. Lea vejolaš, ahte buohkat olgoriikkain dikšuma ožžon olbmot eai oza buhtadusa iežaset oažžun dikšumis, muittuha Rantakeisu.